tiistai 19. marraskuuta 2013

Tuija Lehtinen : Morsiuskamari

Lehtisen edellinen romaani (Tuhansien aamujen talo) oli minulle pettymys, floppi suorastaan, mutta meidän naisten iloksi hän palasi nopeasti tasolleen! Eli taattua Tuija Lehtistä: viihdyttävää, kepeää ja romanttista lukemista; juuri sitä mitä on vain pakko joskus saatava (kuten suklaata).

Osa henkilöistä on tuttuja Nappikaupan naisista kertovasta kirjasta, mutta uusiakin löytyy henkilökategorian käymättä sekavaksi. Keskushahmoksi nousee parturikampaaja Neela Naakka, jonka ympärillä pyörii useampikin siippa-ehdokas. Rakkaustarinan mausteeksi Lehtinen on ottanut sukusalaisuuden ja murhan. Muista hahmoista löytyy tuttuutta, huumoria unohtamatta. Hyvä viihderomaani!

tiistai 12. marraskuuta 2013

Ken Follett : Maailman talvi

Follett jatkaa Vuosisata-trilogiaansa. Ensimmäinen osa, Kun suuret sortuvat, oli todellinen herkkupala historiallisten romaanien ystäville. Uusin ei yllä samalle tasolle, mutta on ehdottomasti luettava tapaus! Vaivattomasti ja luonnollisesti kirjailija yhdistää viiden perheen kohtalot kuvaillen samalla maailmassa tapahtuvia muutoksia. Joudun tunnustamaan että välillä hyppäsin mitä maailmassa tapahtuu-raporttien yli, koska kirjailija oli valinnut varsin paatoksellisen tyylin kuvauksissaan. Siitä huolimatta tarina soljuu eteenpäin, eikä mielessäni käynytkään mahdollisuutta jättää 800sivuista kirjaa kesken. Mielenkiintoisia henkilöitä tilanteissa joissa on todentuntua. Hyvän taustatyön Follett on mielestäni tehnyt. Ja jälleen kerran esitän toivomuksen : ÄLKÄÄ HYLÄTKÖ ROMAANIA VAIN SUUREN SIVUMÄÄRÄN TAKIA!!! Pliis, kuten nuorimmaiseni sanoisi.

torstai 17. lokakuuta 2013

Mikko Porvali: Rautasormus ja muita rakkaustarinoita sotavuosilta

Sotahistorioitsija Mikko Porvali teki sen taas: hän löi kansien sisään tositarinoita, joita lukiessa ei voi kuin ihmetellä miksei tätä ole tehty jo aiemmin! Ehkä osalla kertojista aika on vasta nyt kypsä julkiseen muisteluun. Kyse ei ole rakkausromaanista, vaan kirja sisältää myös todistuksia tositoveruudesta rintamalla ja sen ulkopuolella. Lukemisen jälkeen päällimmäinen tunnelmani oli, että kyllä me nykysukupolvet kuitenkin pääsemme huomattavasti helpommalla. Koskettava ja rohkaiseva teos; käy jokaiselle lukijalle! Seuraavaa Porvalia odotellessa.....

torstai 26. syyskuuta 2013

Sanna Tahvanainen: Kuningatar

Tämä on suomenruotsalaisen Tahvanaisen ensimmäinen suomennettu romaani. Aiemmin on suomeksi julkaistu lastenkirja Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen. Lastenkirja on ollut meillä kirjastosta lainassa kertaalleen, eikä se lyönyt läpi meidän huushollissa. Uutuusromaanin aihe, kuningatar Viktoria, kuitenkin kiinnostaa siinä määrin että luin teoksen ilman ennakko-oletuksia. Takakannessa mainostetaan romaania moderniksi ja kaunopuheiseksi, ja sitähän se olikin. Unien ja mielikuvitustilanteiden selostus söi ihastustani, minkä herätti harvinaisen aiheen ja näkökulman valinta. Romaani on fiktiivinen, mutta varmasti kirjailija osuu oikeaan monessakin kohtaa kuvaillessaan Viktorian tunteita ja ajatuksia. Varsinkin Viktorian yksinäisyys tuli hienosti ja riipaisevasti esille. Pidin myös Tahvanaisen hienovaraisesta ajankuvasta; 1800-luku ei välttämättä ole aina helppo juttu!

perjantai 23. elokuuta 2013

Philip Kerr : Kalpea rikollinen

Tässä toinen osa Berlin Noir-sarjaan. Ensimmäinen, Liekit Berliinissä, sai minut koukkuun saman tien eikä tämä tehnyt poikkeusta. Nyt eletään syksyä vuoden 1938 Berliinissä. Natsit kiristävät otettaan elämän joka saralla, eikä yksityisetsivä Bernie Gunther voi muuta kuin totella SS-pomon Heydrichin käskyä palaamaan poliisivoimiin tutkimaan sarjamurhaajatapausta. Nuoria arjalaistyttöjä kidnapataan, kidutetaan ja sitten löytyy hylätty ruumis. Samaan aikaan natsien propagandalehti vihjailee juutalaisten tekemistä rituaalimurhista. Myös Berliinin homoyhteisössä kuhisee, eivätkä lääkäripiiritkään nuku öitään rauhassa. Liittyvätkö asiat yhteen vai ovatko kaikki vain sekoamassa suurten muutosten puristuksissa?


Teksti on jälleen kerran oivaa ajankuvaa, huumori herkullisen kuivaa ja varsin ronskiakin mutta sopii niin hyvin juuri tähän sarjaan. Kerrin ja Vera Valan tapaiset dekkaristit ovat oivia piristysruiskeita tähän genreen poikkeavilla ympäristöillään. Erityisesti pidän Kerrin kyvystä kuvata eri sosiaalisten kerrosten suhtautumista natsiaikaan. Toisaalta välillä mieleeni juolahti, että jos noin moni saksalainen olisi oikeasti epäillyt/moittinut/vihannut natseja, eihän koko toista maailmansotaa olisi ollutkaan! Eli pieni aavistus jotain naiivia tekstissä on, mutta se ei haitannut lukuiloa. Kolmas osa ratkaisee, mihin vaaka kääntyy.Tuskin maltan odottaa!

tiistai 20. elokuuta 2013

Tove Alsterdal: Haudattu hiljaisuudessa

Tämä vuonna 2013 ilmestynyt ruotsalaisdekkari on naapurimaamme huipputason huippua. Todellisen tuntuisia ihmisiä tutun oloisten tunteiden vieminä, ja mausteena sukujen historia - siinä tämän romaanin resepti. Päähenkilöksi nostetaan työtön toimittaja Katrine Hedstrand, joka alkaa selvittämään dementoituneen äitinsä asioita. Löytyy yllätystalo, salaisuuksia, häpeää, salarakasta, veljeskateutta, politiikkaa...Alsterdal ei sorru raakuudella mässäilyyn tai jatkuvan piinaavan ahdistuksen piiskaukseen, vaan antaa henkilöille ja juonelle tilaa. Pakollisia dekkaripiirteitä toki on, kuten esimerkiksi se eläkkeellä oleva poliisi, mutta myös rakkaus eri muodoissaan näkyy sivuilla ilahduttavasti. 400 sivua meni hujauksessa, ja lähdenpä tästä etsimään kirjailijan esikoisteosta Kadonneet. 

perjantai 2. elokuuta 2013

J.K.Rowling : Paikka vapaana

Koska Harry Potterit eivät vieneet minua mukanaan kuten niin moniamonia muita, tartuin suurella mielenkiinnolla tähän kirjaan. Ja nyt Rowling iski minuunkin! Tämä on todella hyvä paketti: aihe, juoni, henkilöt, ympäristö, kirjoitustyyli...ah! Keskushenkilönä on kuollut mies, jonka tarina kerrotaan heti kirjan alussa.Vai kerrotaanko ihan kokonaan? Pikkuhiljaa, suorastaan trillerimäisesti, Barry Fairbrotherista paljastuu uusia asioita. Kaikki tuntuu kietoutuvan yhden miehen kuoleman ympärille pienessä Pagfordin kaupungissa. Kirjan parasta antia on Rowlingin mieletön taito kuvata eri ihmistyyppejä viiltävän tarkasti, lämpimän ironisesti. Luulenpa että moni tunnistaa itsensä tämän romaanin sivuilta, jos vain antaa itselleen luvan....Jos kaipaat hyvää tarinaa, huumoria, ajattelemisen aihetta (alleviivaamatta) - lue tämä!

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Kofi Annan : Elämäni sodassa ja rauhassa

Kofi Annanin pelkkä olemus televisioruudussa tai lehden palstoilla saa luottamukseni heräämään; tämä mies puhuu asiaa harvinaisella rehellisyyden, välittämisen ja oikeudenmukaisuuden asenteella. Hän jos kuka ansaitsee saada tilaisuuden kertoa ajatuksiaan 400 sivun teoksella. Ja vaikka toisen ja kolmannenkin kirjan verran! Kirjan otsikko kertoo sisällön varsin tyhjentävästi. Kofi Annan kertoo kokemaansa pitkällä urallaan keskittyen kuitenkin suurimpiin konflikteihin maailmassa. Alkuun hän kertoo lyhyesti elämänsä alkutaipaleesta pohtien, miten juuri hänestä tuli diplomaatti, YK:n pääsihteeri ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Asioita ei esitetä täysin kronologisessa järjestyksessä, mikä ainakin minua välillä hieman hidasti. Silti aihejako eri lukuihin on selkeä. Pohjamutia myöten, mutta silti napakasti hän kertoo mm Bosnian, Ruandan ja Lähi-idän kriiseistä. Taustoja, syitä, eri maiden päämiesten tarkoitusperät....hämmentävän suorasukaisesti Kofi Annan pamauttaa tylyjäkin faktoja, mutta aina perustellen. Tämä mies varmaan suuttuukin kauniisti?!

Tämän kirjan pitäisi olla ehdoton ihmisille, jotka ovat nousemassa tai jo ovat vaikutusvallan piireissä. Meille tavallisille talliaisille tämä on aikamoinen matka diplomatian ja politiikan koukeroihin. Uskomattomia tosiasioita vakavista, suurista tapahtumista maailmassa. Välillä lukiessani suutuin kunnolla (ihme kikkailua vakavilla asioilla, varsinkin eräs suurvalta...) mutta olen tyytyväinen että luin kirjan kannesta kanteen kesähelteistä huolimatta. Kuuluu osastoon Lue joskus elämäsi aikana! 

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Jean Kwok: Käännöksiä

Tämä on helmi! Kwokin vuonna 2010 ilmestynyt esikoisteos on kerännyt kiitosta ympäri maailman, eikä ihme. Osaksi omaelämäkerrallinen romaani ei ole kevyttä luettavaa. Lukiessani minulta pääsi useamman kerran haikea tai osanottava huokaus. Tarinaa voisi kuvata haikean katkeransuloiseksi. Päähenkilönä, ja kertojana,toimii Hongkongista 11-vuotiaana New Yorkiin muuttanut Kimberly. Alustalähtien hän joutuu hoitamaan perheen asioita sekä tekemään isoja ratkaisuja itsenäisesti, koska äitinsä ei osaa englantia muutamaa sanaa enempää. Koulussa hienosti menestynyt tyttö joutuu opettelemaan kaiken uusiksi, tai salaamaan. Siinä hänestä tuleekin mestari. Sukulaisten hyväksikäyttämänä sekä koulukiusattuna Kimberly oppii, mitä Amerikkalainen unelma pitää sisällään. Kuinka paljon hänen on muutettava sieluaankin sopeutuakseen uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan? 

Tämä on huikea naisen kehityskertomus, haikea rakkaustarina sekä ravisteleva opetus maahanmuuttajien elämästä. Ei todellakaan helppoa luettavaa, mutta tarina ottaa lukijasta tukevan otteen ja vie uuteen maailmaan. Kirjailija on ottanut hauskaksi tehokeinoksi "kääntäessään" siirtolaisten puheen englanniksi. Se teki tekstin eläväksi ja toi tarvittavaa kepeyttä. Suosittelen kaikille, jotka kaipaavat mieleenpainuvaa kirjaa!

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Paavo Rantanen : Suomi kaltevalla pinnalla - Välirauhasta jatkosotaan

Tämä 2012 ilmestynyt tietokirja keskittyy vain ja ainoastaan aikaan talvi- ja jatkosodan välissä. Tällainen tarkka rajaus onkin tarpeen, niin mielenkiintoinen ja tapahtumarikas tuo ajanjakso oli! Kirjailija olisi voinut tehdä napakammankin esityksen karsimalla turhaa kertausta, ja ainakin minulta pääsi monta huokausta saman asian tullessa uudelleen pikakäsittelyyn. Ei tässä amerikkalaisia olla! Muttei sivumäärä silti loputtomalta tuntunut (336 sivua). Muuten yhteenveto välirauhasta oli mielenkiintoinen ja monipuolisesti käsitelty. Rantanen on kaivanut esille sen ajan asiantuntioiden ajatuksia eri aloilta, unohtamatta kansan tuntemuksia. Ajatus Suomen vääjäämättömästä kohtalosta tulee esiin joka sivulla. Sarjassamme pakkoluettavaa meille kaikille - loppuu se uikutus! Nykypäivän poliitikkoja saisi tällä kirjalla vaikka napauttaa otsaluuhun. Vertailupohjaa, vertailupohjaa. 

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Vera Vala : Kosto ikuisessa kaupungissa

Yksityisetsivä Arianna de Bellis saa uuden toimeksiannon ja jatkaa muistinmenetyksessään kadonneiden vuosien pohtimista. Suhde ministeriin syvenee kuin varkain. Näiden kahden jatkuvan perusjuonen takia suosittelen lukemaan romaanit julkaisujärjestyksessä. Jo ensimmäinen osa, Kuolema sypressin varjossa, teki hyvän vaikutuksen lämpimällä otteellaan. Tuo määritelmä kuulostaa varmasti oudolta dekkarin kohdalla, mutta lue romaanit niin tiedät mitä tarkoitan! Vera Vala laittaa lukijan ottamaan aistit käyttöön sekä kuvailee hahmojaan ymmärtäväisesti muttei liian paljastavasti jotta juoni kärsisi.

Kosto ikuisessa kaupungissa lähtee liikkeelle pieneltä tuntuvalla tehtävällä, mutta asia koskettaakin suurta joukkoa ihmisiä, jopa heidän sitä tietämättään. Henkilökategoria on jälleen hyvä ja maukas - monella olisi syytä tehdä murha jos toinenkin. Ariannan oman elämän koukerot saavat selvyyttä vain herättääkseen lisää kysymyksiä. Tästä Vera Vala on osannut tehdä todellisen koukun, sillä luettuani kirjan viimeiset sanat kirahdin epätoivosta: Milloin tulee kolmas osa?!??? Vera Valan kirjoja voin suositella lähestulkoon kaikille, sillä ne eivät edusta sitä synkän ahdistavaa dekkariosastoa, mikä hiipii uniinkin. Kelpo kesälukemista!

lauantai 25. toukokuuta 2013

David Lagercrantz: Minä Zlatan Ibrahimovic

Ruotsin urheilun tunnetuin tähti, Zlatan, herättää paljon ajatuksia ja tunteita ympäri maailmaa. Itse olen aina ihaillut hänen uskomatonta liikehdintäänsä ja pallon käsittelyänsä; wau, noin iso mies liikkuu tuolla tavalla! Ja eihän ulkonäkökään hassumpi ole, mutta seuraan hänen tekemisiään juuri pelin takia. Siis aikuisten oikeasti. Kirjan luettuani ymmärrän hänen käyttäytymistään kentällä sekä sen ulkopuolella huomattavasti paremmin. Mutta ei tämä elämänkerta ole pelkille penkkiurheilijoille! Kirja antaa todellista näkökulmaa, mitä on olla siirtolainen Ruotsissa. Olen siirtänyt kirjan lukemista eestaas, ja nyt se olikin ajankohtaista luettavaa! Ajatelkaapa Ruotsissa tapahtuneita mellakoita tällä viikolla, FC Barcelonan kevään kompurointia ja jopa Italian taloustilannetta sivutaan tässä kirjassa.
Zlatanin ääni toimii kertojaäänenä kokoajan,ja se oli toimiva ratkaisu. Tosin muutama teema toistui vähän väliä, mutta ne ovatkin keskeisiä asioita Zlatanin elämässä. Tekstin värikkyys ja kotoisuus säilyi suomennoksessa, kiitos Miika Nousiaisen. Kirja myös sisälsi monipuolisia valokuvia Zlatanista, perheestä sekä pelaajista ja valmentajista. 
Kirja kertoo sitkeydestä, uskosta, erilaisuudesta, perheestä, kulttuurieroista, petetyksi tulemisesta, rehellisyydestä...nautin lukiessani. Värikkäitä tarinoita jalkapallomaailmasta, mutta myös syvällisiä ja ennen kaikkea rehellisiä toteamuksia elämästä. Oikolukija kyllä löi kapuloita rattaisiin; ottaen huomioon etukäteen tiedetyn suuren suosion, oli suuri yllätys löytää käsittämättömiä kirjoitusvirheitä. Harvinaista!
Tätä voi suositella kaikille, myös nuoremmille lukijoille, koska kirja tuo hyvin esille huippu-urheilun brutaalinkin maailman. Odotan jatkoa, toivottavasti sellainen tulee!  

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Héléne Grémillon : Uskottuni

Lähtökohta oli meikäläisen ikisuosikki : maailmansodan aikainen Pariisi. Rakkautta, jännitystä, historiaa, salaisuuksia. Mutta kirja tuotti yllätyksen, se oli paljonpaljon odotuksia parempi! Ensimmäistä kertaa elämässäni haikailin, että osaisinpa lukea romaanin alkuperäiskielellä! Ei sillä että käännöksessä olisi ollut mitään vikaa, mutta varmasti jokin ekstrahurmio vielä olisi tullut, jos ranskan kieli kuuluisi taitoihini. Tämä oli ranskalaistoimittajan esikoisromaani, ja suorastaan värisyttää, mihin tämä kirjailija yltää seuraavissaan.


Romaani etenee kahdessa aikatasossa , menneessä 1940-luvun Ranskassa sekä 1970-luvun Pariisissa. Tarina kuvaa rakkauden eri puolia sellaisella voimalla ja tarkkanäköisyydellä että lukiessani piti välillä pysähtyä nieleksimään; järkytyksestä, ihastuksesta, epätoivostakin. Yksi parhaimpia lukemiani kirjoja. Lue!

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Katharina Hagena : Omenansiementen maku

Tämä kirja ei ole varsinaiseen rentoutuskäyttöön, koska herättää hieman ristiriitaisia ajatuksia sekä tarinan että kirjailijan tyylin suhteen. Silti, tämä kannattaa kokea. Iiris perii isoäidiltään suvun vanhan talon maaseudulta. Hautajaisten jälkeen hänen on päätettävä, mitä tehdä talolle - ja ennenkaikkea muistoille. Suku tuntuu olevan täynnä vahvoja ihmisiä ja suuria salaisuuksia, eikä tilannetta helpota se että ihmisillä on taipumus muistaa asiat erilailla.

Näinkin ohueen romaaniin on pistetty paljon salaisuuksia. Myös erilaiset yliluonnolliset ilmiöt laittoivat miettimään kirjailijan tarkoitusperiä. Lukiessa ehkä kannattaa pitää mielessä Saksan historia. Hagena kirjoittaa kauniisti ja todentuntuisesti dementoitumisesta, muistoista ja anteeksiannosta. Lukiessani näin talon ja puutarhan; kirjailija kuvasi ne käsinkosketeltavasti, ottaen kaikki aistit käyttöön. Hagena loikki ajasta ja aiheesta toiseen kovasti - yhtään enempään ei olisi ollut varaa ilman lukijan suuria kärsimyksiä. Kirjan ohuus hämää, tämä on tuhti lukukokemus! 

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Ferdinand von Schirach : Collinin tapaus

Välillä romaani, minkä sivumäärää ei ole venytetty juuri sivumäärän takia! Napakka, vaikuttava tarina 168 sivuun. Tämä on asianajaja von Schirachin toinen romaani, mutta luulen, että vaikka hän tekisi kuinka pitkän kirjailijauran tahansa, hänen ammattinsa huutaa joka riviltä. Varsin positiivisesti kuitenkin. Teksti on toisaalta napakkaa olematta kuivaa, kuvauksen tietynlainen säntillisyys ei vie tarinankulun jouhevuutta mihinkään. Nautittava lukukokemus kaiken kaikkiaan.

Itse tarinasta ei voi kertoa paljoakaan paljastamatta murhaajan motiivia. Juuri asianajajaksi valmistunut Caspar Leinen saa ensi vaikutelmaltaan helpon, selvän jutun. Nuhteeton mies murhaa vanhan, arvostetun teollisuusjohtajan. Fabrizio Collini tunnustaa tekonsa välittömästi, paikanpäällä. Mutta ei muuta. Leinen oma yhteys uhrin sukuun tuo asian käsittelyyn oman mausteensa. Mysteeri alkaa selviämään kuin sattumalta, pienin palasin. Tämä oikeussalitrilleri on omaa luokkaansa! Muista ehdottomasti lukea liite-osio. Minä ainakin värähdin. 

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Miika Nousiainen: Metsäjätti

Olen pahasti pihkassa Miika Nousiaiseen - mikä söpöliini ja humoristi - mutta hänen kirjojaan en ole aiemmin lukenut. Monet kerrat olen niitä käsissäni pyöritellyt, mutta hyllyyn ne ovat jääneet. Olin vain saanut pyöreäposkiseen päähäni, että Nousiaisen kirjat ovat yhtä heh heh hee:tä ja hah hah haa:ta. Täten voin onnellisena julistaa, että Miika Nousiainen on myös älykäs, psykologista silmää omaava sanataituri!

Metsäjätti (2011) on täynnä hellän katkeria ja arkisen humoristisia oivalluksia. Tarina soljuu vaivattomasti eteenpäin muutaman kertojaminän voimin tehden useammasta näkökulmasta yhtenäisen tarinan tämän päivän Suomesta. Puualan tehdas joutuu lopetusuhan alle, ja paikkakunnalla nuoruutensa elänyt Pasi Kauppi saa johdolta ikävän tehtävän...motivaatio, omatunto, oma ura - Pasia ei kateeksi käy missään välissä! Haikea menneiden muistelu työtehtävän ohella saa Pasin tekemään ratkaisun, mikä muuten olisi jäänyt tekemättä. Sukupolvien erot monella eri tasolla on myös tuotu esille, muttei alleviivaten. Nousiainen ei tyrkytä, ei lyö lukijaa kanveesiin. Jotenkin mukavan pehmeä kirjoitustyyli, mikä on aika harvinaista tämän päivän kirjallisuudessa. Tätä voi hyvällä omallatunnolla suositella kaikille lukijoille! 

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Philip Kerr : Liekit Berliinissä

Liekit Berliinissä aloittaa palkitun dekkarisarjan, josta HBO suunnittelee tv-sarjaa. Aloitusosassa oli todellakin sitä jotain. Skottikirjailija Philip Kerr ( s.1956) on onnistunut kuvaamaan todella elävästi 1930-luvun natsi-Saksan arkimaailmaa - kirjaa lukiessani olin siellä, Berliinissä kesällä 1936. Tunsin ihmisten levottomuuden ja hiljaisen pelon sekä vastustamattoman tuhon kutsun. Päähenkilö on kyyninen ja kovasanainen entinen poliisi, nykyinen yksityisetsivä Bernie Gunther. Miehellä on pokkaa ja karkeaa huumorintajua, millä selviää monestakin tilanteesta. 

Berliinissä valmistaudutaan olympialaisiin. Vaikutusvaltainen teollisuuspohatta palkaa Guntherin tutkimaan tyttärensä kuolemaa. Tapaukseen liittyy myös kassakaapin kadonnut sisältö. Pian tapauksesta kiinnostuu useampi taho, mm Gestapo. Yksityisetsivä on pian pahassa tilanteessa, kuka valehtelee ja kenen intressit ovat painavimmat. Ovatko oikeus ja syyllisen löytäminen sivuseikkoja sotaan valmistautuvassa Saksassa? Yllätyksiä ja käänteitä on tiedossa, mutta sopivasssa suhteessa olematta sekava.

En todellakaan pistä vastaan, että historialliset rikosromaanit ovat nyt muodissa! Tässä on hyvä perusdekkari höystettynä tarkalla ajankuvalla natsi-Saksasta. Suosittelen!

maanantai 25. helmikuuta 2013

Stephen King : 22.11.63

Nyt täytyy myöntää, etten tiedä johtuuko pettymykseni liian korkeista ennakko-odotuksistani vai löikö King oikeasti hudin. Syksystä asti odotin tätä romaania, lähinnä John F. Kennedyn takia. Aikaisemmin en ole Kingiä lukenut; hänen kauhukirjansa veivät ystävältäni unet reilu 20 vuotta sitten, se riitti! Nyt suitsutettiin Kingin vaihtaneen onnistuneesti kauhun aikamatkustusteemaan trendikkäästi historialla höystettynä. Mutta mielestäni tämä kannattaa jättää väliin, jos tiedossa on toinen romaani. Jos taas ei ole muuta tekemistä, lue pois.

Kirjailijan kerrontakyky  ja mielikuvitus ovat loistavat, sitä ei voi kukaan kiistää. Mutta jos aihetta mainostetaan sanoilla Millainen maailma olisi, jos Kennedyä ei olisi murhattu? , eikö lähes 900 sivuisessa kirjassa pitäisi olla paria lukua enemmän kyseisestä aiheesta? King kertoo ummet ja lammet jokaisesta henkilöstä, joka vilahtaa sivuilla. Sama kaupunkien kohdalla. Ampuja Oswaldin elämän seuranta oli kirjan parasta antia. Päähenkilön, Jake Eppingin hämmennys sekä valinnan vaikeudet ovat myös käsin kosketeltavissa, mutta tarina junnaa, junnaa, jaarittelee, kiertää ja kaartaa. Vihdoin, sivulla 764, päästään itse asiaan. Loppu on hyvä, mutta sitä en anna Kingille anteeksi, että hän kuittaa parilla sivulla loistavan aiheen - mitä jos Kennedyä ei olisi murhattu. 

perjantai 22. helmikuuta 2013

Annica Wennström : Lapinkylä - sukutarina

Ruotsalaiskirjailijan esikoisromaani ilmestyi vuonna 2012 kehujen saattelemana. Romaani on positiivisesti erilainen; kirjailija ei kikkaile tekstin kanssa liikaa vaan sipaisee riveille jotain runollista kevyellä otteella, tarinaan sopivaksi. Pitkään sukupolvien ketjuun vaikuttava rakkaustarina alkaa v.1861 päättyen toisen kertojaminän elämänsuunnan löytymiseen v.2002. Kerronta kulki kahdessa aikatasossa, menneessä ja tässä hetkessä. Se toi jotain hyvällä tavalla dekkarimaista jännitystä kaihoisalle tarinalle. Hienoa, että kirjailija valitsi tapahtumaympäristöksi saamelaisten maailman. Se toi ihanaa taianomaisuutta sivuille sekä valotti paljon ainakin minulle vieraaksi jäänyttä kulttuuria. Wennström kertoo hyvin arkipäiväisin huomioin, miten rajusti ja epäoikeudenmukaisesti saamelaisten elämä muuttui vuosikymmenten kuluessa. Kirjailijalla on myös psykologista silmää osoittaa, miten erilailla ihmiset voivat suhtautua muutoksiin ja pettymyksiin. Itse romaanin juoni on kaihoisan kaunis ja riipaiseva, kirja ei todellakaan ole mikään välipalaromsku!
Kirjan luettuani tuntui ensin, että se loppui kesken mutta hetken mutusteltuani ymmärsin, ettei tämä tarina kaipaa (yli)selittävää päätepistettä. Näin taika säilyy.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Kirjailijaesittelyssä Mikko Porvali

Suurena Antony Beevor - fanina ( brittiläinen tietokirjailija) olen onnellinen löytäessäni vastineen Suomesta! Tietokirjailija Mikko Porvali on joutuisa, lahjakas ja monipuolinen mies. Porvali on syntynyt 1980 Petäjävedellä. Koulutukseltaan hän on juristi. Hän on palvellut valmiussotilaana ja rauhanturvaajana sekä tehnyt töitä myös toimittajana. Kaikki tämä tietotaito yhdistyy hienosti hänen tuotannossaan, elävästi ja puolueettomasti kirjoitettuna. Kirjailijan oma mielenkiinto ja innostus näkyvät joka rivillä, sillä teksti imaisee mukaansa jännittävän romaanin tavoin.

Kirjan Vakoojakoulu - Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa (2010) sytyttäjänä on Porvalin isoisä, vakoojakouluttajana toiminut luutnantti Antti Porvali, jonka jäämistöön sisältö osittain perustuu. Se on ensimmäinen kattava kuvaus jatkosodan salaisesta asiamiestoiminnasta.

Tieto-Finlandia - ehdokkaaksi nimetty Operaatio Hokki - Päämajan vaiettu kaukopartio (2011) kertoo uskomattoman tositarinan jatkosodan lopussa suoritetusta operaatiosta. Mannerheim - ristin ritari Ilmari Honkanen sai johdettavakseen kaukopartioiskun Petroskoin ratapihalle, koska Neuvostoliiton vaatimukseen ehdottomasta antautumisesta ei aiottu suostua. Mutta kun yksi asia epäonnistuu, kaikki menee uusiksi...Kuinka annettu tehtävä lopulta suoritettiin ja ennenkaikkea, kuinka miehet pääsivät takaisin omalle puolelle? Tämä trilleri on koottu partion sotapäiväkirjan, haastattelujen ja kuvien pohjalta. Tässäkin kirjassa on mukana tekijän isoisä, Antti Porvali.

Vuonna 2011 ilmestyi myös Kaatunut Normandiassa - suomalaissotilaan tarina. Se kertoo sotamies Olavi Nenosesta, joka oli kirjailijan isoäidin pikkuserkku.  Karjalaispoika muutti Kanadaan 15-vuotiaana, liittyi armeijaan kolme vuotta myöhemmin ja kaatui 21-vuotiaana Kanadan maavoimien kärkitaistelijana Normandian Louvignyssa heinäkuussa 1944. Tämä värikäs tositarina näyttää sotilaan arkea toisen maailmansodan länsirintamalla.

Vuonna 2012 julkaistu Salainen tiedustelija - Suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet 1940 - 1944 paljastaa, että Suomen lähettämiä salaisia asiamiehiä selviytyi luultua enemmän. Kirja kertoo Igor Vahrosista (1917 - 1996), joka toimi jatkosodan aikana Äänislinnan vakoojakoulussa kouluttajana. Neuvostoliitosta pikkulapsena Suomeen muuttanut Vahros eli mielenkiintoisen ja tapahtumarikkaan elämän. Elokuva-ainesta!

Tänä keväänä julkaistava Rautasormus kertoo tositarinoita rakkaudesta, ystävyydestä, kiintymyksestä, perhesuhteista sekä kiitollisuudesta sotavuosien Suomessa.

Viime itsenäisyyspäivän aattona sain kuunnella Mikko Porvalia Kyyjärven kunnankirjastossa. Täytyy sanoa, että hänellä ei ole ainoastaan kirjoittamisen lahjaa vaan hän on myös erittäin hyvä luennoitsija. Toivon hartaasti, että hän kirjoittaa vielä kauan meidän kaikkien iloksi!

maanantai 14. tammikuuta 2013

Jussi Adler-Olsen : Aakkostalo

Aakkostalo on tanskalaiskirjailijan esikoisromaani (ilm.v.2000), ja sopii erityisesti dekkareiden ja sotaromaanien ystäville. Kaksi tiedustelulennolla ollutta brittisotilasta tekee pakkolaskun Saksaan. Takaa-ajettuina näiden ystävysten kekseliäisyys ja rohkeus joutuvat ennenkokemattomaan testiin. Toinen miehistä sentään ymmärtää saksan kieltä, mutta se ei paljon lohduta heidän huomatessaan olevansa matkalla SS-upseereiden kuljetusjunassa kohti mielisairaalaa. He varastavat kuolleiden sotilaiden henkilöllisyyden, ja tekeytyvät puhumattomiksi sotaneuroosista kärsiviksi sankareiksi. Miten selvitä hengissä JA täysijärkisenä suljetussa laitoksessa, missä kaikilla ei ole hyvät aikomukset: on lääkäreitä, jotka haluavat testata uusia menetelmiä ja lääkkeitä. On potilaita, jotka valitsivat hullun esittämisen keinoksi paeta sotaa, teloituksen uhalla.
Kaksikko suunnittelee alusta lähtien pakoa, mutta kun fyysiset voimat hupenevat tarkoin vartioidulla alueella, selviytymiskeinot ovat kauhistuttavia. Riittääkö miesten elämän nälkä suorittaa pakoaikeensa? Tilanne selviää vasta 1970-luvulla yhteensattumien ja syyllisyyden taakan kautta.
Kirjailija kuvaa eri henkilöiden käyttäytymistä, ajatuksia, syitä ja seurauksia hyvin todentuntuisesti. Loppuratkaisussa lojaalisuus ja anteeksianto ovat tärkeissä osissa. Mutta tarpeeksi kauhea kosto on ylitse kaiken. Tämä mies todella osaa kirjoittaa! Mieleenpainuva tarina, erilainen juoni - suosittelen!

Ulla-Maija Paavilainen: Vanhapoika

Tämä kirja jättää hyvän mielen! Se suorastaan lämmittää sisältäpäin sortumatta siirappimaisuuteen. Päähenkilönä on nelikymppinen Matias, kiltti ja nöyrä rutiineihinsa juuttunut mies. Hän saa potkut työstään, mikä antaa elämälle täysin uuden suunnan. Mutta asiat eivät tapahdu hetkessä, eikä kaikki näytä niin auvoiselta kuin ensisilmäyksellä kuvittelisi. Ensimmäistä kertaa elämässään Matias saa lujan, määrätietoisen otteen elämästään. Vihdoinkin hän murtaa rutiininsa ja antaa tilaa omille ajatuksilleen ja tunteilleen. Yllätyksiä, menetyksiä, onnenpotku, arvoitus - kaikki tämä vie Matiaksen hetkeksi aikaa kuilun reunalle keikkumaan.Lukija pidättää henkeään: kuinka tässä käykään?
Paavilainen kuvaa hyvin nykyajan oravanpyörää, missä ihminen tuntuu olevan vain pieni, merkityksetön pala. Kirjassa on paljon hyviä, satiirisia huomioita ihmisistä ja yhteiskunnasta olematta kuitenkaan piikikäs. Hieno taito! Itkin, nauroin, tyrskähdin ja mietin - kirja antoi ajattelemisen aihetta, mutta alleviivaamatta. Ihastuin kirjailijaan! Mielestäni sopii kaikille. Lue!

torstai 10. tammikuuta 2013

Kirjakuume

Poden kirjakuumetta. Se ahdistava tila, kun itse tunnen hyllyssä odottavan  kirjan kutsun enkä pysty siihen tarttumaan....mutta arki vie aikani varsin heppoisesti; viiden lapsen äitinä kun muutakin tekemistä löytyy, itseasiassa aika paljonkin. Lukemisesta tuli tärkein harrastukseni heti lukemaan opittuani. Luen lähes kaikkea, mutta lähinnä sydäntä ovat historialliset romaanit sekä historia-aiheiset tietokirjat. Opin jättämään kirjan kesken vasta 28-vuotiaana, kun kaksotyttömme syntyivät. Aika ei enää riittänyt mihin tahansa! Mutta ne ovat niitä makukysymyksiä, ja uskon että elämäntilanne, ikä ym seikat vaikuttavat siihen mitä luemme. Helposti tulee jämähdettyä yhteen genreen, eikä mukavuusalueen ylittämiseen löydy aikaa tai voimia. Eikä siinä ole mitään pahaa; pääasia on että lukee!Eivätkös lukevat kuole älykkäämpinä?! Kirjat tuottavat positiivisia yllätyksiä, kun niille vain antaa mahdollisuuden, joten joskus kannattaisi tarttua hieman vieraankin näköiseen kirjaan...


Tämä nettivinkkaus sai alkunsa facebookissa ystävän vaatimuksesta (Kirjoja Niinan tapaan). Saman henkilön innoittamana siirryn tänne, vaikka tuntuu että tämän tekniikan kanssa takkuilun takia jää vähemmän aikaa siihen LUKEMISEEN!
Haaveena on saada tänne kirja- ja kirjailijaesittelyitä. Katsotaan kuinka käy!