Henriette von Schirach: Herraskansaa - elämäni natsieliitin sisäpiirissä

Ensimmäisen kerran vuonna 1956 ilmestynyt elämänkerta herätti minussa hyvin ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta tämä on valaiseva aikalaiskuvaus vähemmän kerrotusta näkökulmasta, mutta kokoajan mieltäni kaihersi epäilys....onko tämä kirjoitettu ajatellen vain ja ainoastaan oman nimen puhdistamista? Omatunto puhtaaksi vaikka valheilla, se ideologia tuli kirjoittajalle tutuksi jo lapsuudesta. Niin tai näin, totta tai tarua, kirjassa kerrotaan vähemmän tunnetuista hetkistä juuri ennen Hitlerin valtaannousua sekä ihmeellisistä ajoista ennen loppua. Von Schirach kertoo hämmentävän luontevasti, kuinka perheet, avioparit sekä sotilaat päätyivät itsemurhaan, tai vain katosivat. Hän itse päätti elää lastensa takia.

Henrietten isä oli kuuluisa valokuvaaja Heinrich Hoffman, jonka studiossa eräs herr Adolf Hitler kävi ahkeraan. Propaganda- ja yksityistarkoituksiin otetuissa valokuvissa meni aikaa, ja Hitler tutustui läheisesti koko Hoffmannin perheeseen. Siellä hän tutustui myös Eva Brauniin. Kun Henriette meni v1932 naimisiin natsieliittiin kuuluvan Baldur von Schirachin kanssa, siteet Hitkeriin vain lujittuivat. Pieni piiri pyöri, ja lujaa pyörikin, aina vuoteen 1943 saakka. Silloin Henrietten silmät aukesivat, ainakin omien sanojensa mukaan. Juutalaisten lopullinen kohtalo selvisi hänelle, eikä hän voinut uskoa Hitlerin tietävän siitä. Luottavaisena asian korjaantumiseen Henriette puhui asiasta Hitlerille, mutta sai tämän vain suuttumaan. Silmänräpäyksessä Henriette katkaisi välinsä Hitleriin. Näin hän itse kertoo, mutta lukijan tehtäväksi jää miettiä asioiden todellinen kulku! Silti, mielenkiintoinen luettava!

Hannu Salama : Juhannustanssit

Suomen suurimman kirjasodan synnyttänyt romaani oli Soinin lukupiirin huhtikuun valinta. Romaani herätti keskustelua, muttei jumalanpilkasta johtuen (kaikki eivät edes huomanneet sitä kohtaa!). Aiheena keskiöön nousi Salaman persoona, romaanin naisten ala-arvoinen asema sekä kohtelu ja loppupuolella sattunut kolari. Huono kieli, paikoin vieraat sanat (johtuneeko tekstin iästäkään?!) sekä paikoin oksettava kiroilun ja naisen halveksunnan määrä herättivät närkästystä. Romaanin rakenne ja kertojaäänen vaihtelu, huumori, vaikuttavuus sekä pistävät huomiot sen ajan yhteiskunnasta nostavat Juhannustanssit (ilm.v1964) ehdottomasti luettavien kotimaisten listalle. Ihmisen raadollisuus sekä elämän vääjäämätön kulku lienevät olleen kirjailijan mielessä. Itselleni riemastuttavat sanavalinnat olivat mm "huomentapäiväämies", "saatanan sukupuoliatleetti" sekä "Älä kompastu kainalohikeen" !!!!! Romaani oli paikoin kahlittava, paikoin lentävä. Älä jätä lukematta! Pistää myös miettimään, miten pitäisi nyky-Suomessa kirjoittaa, jotta kirjasota leimahtaisi?

Bandi: Syytös: 7 kertomusta Pohjois-Koreasta

Tämän teoksen novellit on salakuljetettu Pohjois-Koreasta vuonna 2014. Käsikirjoitukset on kuitenkin tehty jo 1990-luvulla, joten niitä on hellästi haudottu ja piiloteltu. Vuonna 1950 syntynyt mieskirjailija ei käytä liikoja sanoja, ei lurittele kaunopuheisesti. Teksti on täynnä tunnetta ja asiaa, kovaa todellisuutta ja toivoa, ylpeyttä ja suurta kärsimystä. Novellit kuvaavat kukin eri näkökulmista ja erilaisten tapahtumien kautta yhteiskuntaa, missä omat ajatuksetkaan eivät ole omia, salaisia. Ihmisen pitää olla varuillaan ja pelätä väärin tulkintoja joka eleestä ja sanasta. Johtaja on aina oikeassa, vaikka todellisuutta vääristelemällä. "Moinen käytös oli kuitenkin poissuljettua, sillä toisinaan myös nyyhkytykset tulkittiin kapinaksi ja ne saattoivat maksaa itkijän hengen. Sellainen oli maailma jossa hän eli. Laki vaati kansaa nauramaan kärsimyksen keskellä ja nielemään karvaimmatkin antimet."(Ote novellista Niin lähellä mutta kaukana, sivulta 135)
En pystynyt valitsemaan vaikuttavinta novellia, lemppariani. Kaikki tarinat liikuttivat, suututtivat, laittoivat huokailemaan. Ei voi olla totta! Ja silti kyllä, kyllä parasta aikaakin tämä on totta. Näin kuntavaalien alla ja sote-vouhotuksen keskellä tämä pienisuuri teos pysäyttää monin eri tavoin. En todellakaan ihmettele suurta kohinaa tämän teoksen ympärillä. Koskettaa varmasti kaikkien sydäntä sekä tiedollaan että tunteellaan! Suosittelen ehdottomasti!