Tämä romaani ylitti odotukseni! Toivon, ettei kukaan jätä lukematta kirjaa sen takia, että tapahtumat sijoittuvat 40-luvun Saksaan ja Iso-Britanniaan. Odotin kyllä (ja sain mitä halusin) todentuntuista kerrontaa toisen maailmansodan jälkeisen Saksan arkipäivästä, mutta tekstistä sai niin paljon enemmän...kerronta meni niin syvälle ihmisen sieluun ja tunteisiin, että komennan teitä kaikkia lukemaan tämän! Kyseessä ei kuitenkaan ole mitään korkealentoista filosofointia, vaan asioiden esittäminen niin kauniin herkästi ja silti aidon rehellisesti ja suorin sanoin, että ei voi kuin ihailla Brookin kykyjä! Osa kiitoksista kuuluu kyllä kirjailijan isoisälle, jonka elämään ja kokemuksiin romaani osin perustuu.
Romaani saa alkunsa brittieversti Lewis Morganin perheen muutosta Saksaan. Kukin kokee asiat eri tavalla: humaani sotilas, esikoisensa kuolemaa sureva äiti sekä teini-iän kynnyksellä oleva poika. Suurta osaa näyttelee myös heidän tulevan kotinsa omistaja, saksalainen leskimies ja hänen tyttärensä. Pääteemaksi nousee anteeksianto; niin suuremmassa mittakaavassa (syyllisyys sodan julmuuksiin) kuin yksilöiden kohdalla (esim avioliittojen suuret kiemurat). Brook kuvasi Saksan rauniolasten henkistä tilaa sekä arkea niin koruttomasti etten voinut kun itkeä. Romaani jättää lukijalleen kuitenkin hyvän, positiivisen tunnelatauksen. Suosittelen lämpimästi, lue tämä!
torstai 29. toukokuuta 2014
torstai 15. toukokuuta 2014
Arne Nevanlinna : Heta
Nevanlinnan tämän kevään uutuus - Heta - hurmasi minut kannellaan! Kirjailijat/kustantajat panostavat nykyään kansiin todella paljon; on kultausta, samettipintaa, lovetusta, hologrammia yms. Pääasia on kuitenkin sisältö, ja romaanin alku teki samoin kuin kansi eli hurmasi.
Päähenkilö on rampa piika Heta, joka kauhukseen tajuaa osaavansa lukea toisten ajatuksia. Samaan aikaan herää Hetan halu opiskella, ja onnekseen talon isäntä, kenraali, on tavallisen kansan opiskelun puoltaja. Eletään siis 1900-luvun alkua, ja kirjan pääjuoni alkaa kenraalin lesken Gustava Celeriuksen 70-vuotisjuhlista. Nevanlinnan teksti toimii hyvin ihmissuhteiden kuvauksissa, ja hän kuvaa mielenkiintoisesti Hetan ajatustenlukutaitoa, mutta sitten kuvaan tulee politiikka, sen ajan historialliset henkilöt ja tapahtumat. Siihen lopahti minun lukunautintoni, sillä niin kömpelöksi teksti muuttui. Oikein harmittaa, sillä ainekset olivat hyvät. Sen ajan tekopyhyyden ja tapojen kuvaus oli herkullista sekä Hetan ja kenraalin pojan, Carl-Olofin, suhteessa oli mahdollisuuksia. Yks kaks teksti muuttui lähinnä vanhan ajan satiirisen näytelmän tyyliseksi. Romaani on ohut, joten sen voi lukaista nopsasti. Tai sitten jättää väliin.
Päähenkilö on rampa piika Heta, joka kauhukseen tajuaa osaavansa lukea toisten ajatuksia. Samaan aikaan herää Hetan halu opiskella, ja onnekseen talon isäntä, kenraali, on tavallisen kansan opiskelun puoltaja. Eletään siis 1900-luvun alkua, ja kirjan pääjuoni alkaa kenraalin lesken Gustava Celeriuksen 70-vuotisjuhlista. Nevanlinnan teksti toimii hyvin ihmissuhteiden kuvauksissa, ja hän kuvaa mielenkiintoisesti Hetan ajatustenlukutaitoa, mutta sitten kuvaan tulee politiikka, sen ajan historialliset henkilöt ja tapahtumat. Siihen lopahti minun lukunautintoni, sillä niin kömpelöksi teksti muuttui. Oikein harmittaa, sillä ainekset olivat hyvät. Sen ajan tekopyhyyden ja tapojen kuvaus oli herkullista sekä Hetan ja kenraalin pojan, Carl-Olofin, suhteessa oli mahdollisuuksia. Yks kaks teksti muuttui lähinnä vanhan ajan satiirisen näytelmän tyyliseksi. Romaani on ohut, joten sen voi lukaista nopsasti. Tai sitten jättää väliin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)