sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Topi Linjama : Varjo tarttuu peiliin

Myönnän rehellisesti että tartuin tähän runokokoelmaan ainoastaan siksi että runoilijan isosisko on kulkenut rinnallani läpi peruskoulun. Kun ennakko-odotuksia ei ole, ilo hyvästä löydöstä onkin sitten suuri! Olen runojen suhteen EinoLeino-tyyppi, eli wanhanajan riimit ja rytmit on oltava. Tämän vuoksi en usein edes tartu ajan kanssa uusiin runokirjoihin. Nyt todellakin kannatti! Ensimmäisen runon kohdalla ällistyin. Toista lukiessa itkin (ja itken aina uudestaan vaikka olen tavannut sen läpi jo monet kerrat!). Lopuksi hurmaannuin. Linjama yhdistää runoissaan huumaavasti ihmisen eloa, luontoa ja eläimiä. Ne huokuvat lämmintä kotoisuutta uudella tavalla. En osaa tätä enempää aukoa, lukekaa itse! 😊 Me soinilaiset olemme luontoihmisiä joten uskallan veikata tämän kirjan kuluvan käsissämme!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti