Tuija Lehtinen : Morsiuskamari

Lehtisen edellinen romaani (Tuhansien aamujen talo) oli minulle pettymys, floppi suorastaan, mutta meidän naisten iloksi hän palasi nopeasti tasolleen! Eli taattua Tuija Lehtistä: viihdyttävää, kepeää ja romanttista lukemista; juuri sitä mitä on vain pakko joskus saatava (kuten suklaata).

Osa henkilöistä on tuttuja Nappikaupan naisista kertovasta kirjasta, mutta uusiakin löytyy henkilökategorian käymättä sekavaksi. Keskushahmoksi nousee parturikampaaja Neela Naakka, jonka ympärillä pyörii useampikin siippa-ehdokas. Rakkaustarinan mausteeksi Lehtinen on ottanut sukusalaisuuden ja murhan. Muista hahmoista löytyy tuttuutta, huumoria unohtamatta. Hyvä viihderomaani!

Ken Follett : Maailman talvi

Follett jatkaa Vuosisata-trilogiaansa. Ensimmäinen osa, Kun suuret sortuvat, oli todellinen herkkupala historiallisten romaanien ystäville. Uusin ei yllä samalle tasolle, mutta on ehdottomasti luettava tapaus! Vaivattomasti ja luonnollisesti kirjailija yhdistää viiden perheen kohtalot kuvaillen samalla maailmassa tapahtuvia muutoksia. Joudun tunnustamaan että välillä hyppäsin mitä maailmassa tapahtuu-raporttien yli, koska kirjailija oli valinnut varsin paatoksellisen tyylin kuvauksissaan. Siitä huolimatta tarina soljuu eteenpäin, eikä mielessäni käynytkään mahdollisuutta jättää 800sivuista kirjaa kesken. Mielenkiintoisia henkilöitä tilanteissa joissa on todentuntua. Hyvän taustatyön Follett on mielestäni tehnyt. Ja jälleen kerran esitän toivomuksen : ÄLKÄÄ HYLÄTKÖ ROMAANIA VAIN SUUREN SIVUMÄÄRÄN TAKIA!!! Pliis, kuten nuorimmaiseni sanoisi.

Mikko Porvali: Rautasormus ja muita rakkaustarinoita sotavuosilta

Sotahistorioitsija Mikko Porvali teki sen taas: hän löi kansien sisään tositarinoita, joita lukiessa ei voi kuin ihmetellä miksei tätä ole tehty jo aiemmin! Ehkä osalla kertojista aika on vasta nyt kypsä julkiseen muisteluun. Kyse ei ole rakkausromaanista, vaan kirja sisältää myös todistuksia tositoveruudesta rintamalla ja sen ulkopuolella. Lukemisen jälkeen päällimmäinen tunnelmani oli, että kyllä me nykysukupolvet kuitenkin pääsemme huomattavasti helpommalla. Koskettava ja rohkaiseva teos; käy jokaiselle lukijalle! Seuraavaa Porvalia odotellessa.....

Sanna Tahvanainen: Kuningatar

Tämä on suomenruotsalaisen Tahvanaisen ensimmäinen suomennettu romaani. Aiemmin on suomeksi julkaistu lastenkirja Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen. Lastenkirja on ollut meillä kirjastosta lainassa kertaalleen, eikä se lyönyt läpi meidän huushollissa. Uutuusromaanin aihe, kuningatar Viktoria, kuitenkin kiinnostaa siinä määrin että luin teoksen ilman ennakko-oletuksia. Takakannessa mainostetaan romaania moderniksi ja kaunopuheiseksi, ja sitähän se olikin. Unien ja mielikuvitustilanteiden selostus söi ihastustani, minkä herätti harvinaisen aiheen ja näkökulman valinta. Romaani on fiktiivinen, mutta varmasti kirjailija osuu oikeaan monessakin kohtaa kuvaillessaan Viktorian tunteita ja ajatuksia. Varsinkin Viktorian yksinäisyys tuli hienosti ja riipaisevasti esille. Pidin myös Tahvanaisen hienovaraisesta ajankuvasta; 1800-luku ei välttämättä ole aina helppo juttu!

Philip Kerr : Kalpea rikollinen

Tässä toinen osa Berlin Noir-sarjaan. Ensimmäinen, Liekit Berliinissä, sai minut koukkuun saman tien eikä tämä tehnyt poikkeusta. Nyt eletään syksyä vuoden 1938 Berliinissä. Natsit kiristävät otettaan elämän joka saralla, eikä yksityisetsivä Bernie Gunther voi muuta kuin totella SS-pomon Heydrichin käskyä palaamaan poliisivoimiin tutkimaan sarjamurhaajatapausta. Nuoria arjalaistyttöjä kidnapataan, kidutetaan ja sitten löytyy hylätty ruumis. Samaan aikaan natsien propagandalehti vihjailee juutalaisten tekemistä rituaalimurhista. Myös Berliinin homoyhteisössä kuhisee, eivätkä lääkäripiiritkään nuku öitään rauhassa. Liittyvätkö asiat yhteen vai ovatko kaikki vain sekoamassa suurten muutosten puristuksissa?


Teksti on jälleen kerran oivaa ajankuvaa, huumori herkullisen kuivaa ja varsin ronskiakin mutta sopii niin hyvin juuri tähän sarjaan. Kerrin ja Vera Valan tapaiset dekkaristit ovat oivia piristysruiskeita tähän genreen poikkeavilla ympäristöillään. Erityisesti pidän Kerrin kyvystä kuvata eri sosiaalisten kerrosten suhtautumista natsiaikaan. Toisaalta välillä mieleeni juolahti, että jos noin moni saksalainen olisi oikeasti epäillyt/moittinut/vihannut natseja, eihän koko toista maailmansotaa olisi ollutkaan! Eli pieni aavistus jotain naiivia tekstissä on, mutta se ei haitannut lukuiloa. Kolmas osa ratkaisee, mihin vaaka kääntyy.Tuskin maltan odottaa!

Tove Alsterdal: Haudattu hiljaisuudessa

Tämä vuonna 2013 ilmestynyt ruotsalaisdekkari on naapurimaamme huipputason huippua. Todellisen tuntuisia ihmisiä tutun oloisten tunteiden vieminä, ja mausteena sukujen historia - siinä tämän romaanin resepti. Päähenkilöksi nostetaan työtön toimittaja Katrine Hedstrand, joka alkaa selvittämään dementoituneen äitinsä asioita. Löytyy yllätystalo, salaisuuksia, häpeää, salarakasta, veljeskateutta, politiikkaa...Alsterdal ei sorru raakuudella mässäilyyn tai jatkuvan piinaavan ahdistuksen piiskaukseen, vaan antaa henkilöille ja juonelle tilaa. Pakollisia dekkaripiirteitä toki on, kuten esimerkiksi se eläkkeellä oleva poliisi, mutta myös rakkaus eri muodoissaan näkyy sivuilla ilahduttavasti. 400 sivua meni hujauksessa, ja lähdenpä tästä etsimään kirjailijan esikoisteosta Kadonneet. 

J.K.Rowling : Paikka vapaana

Koska Harry Potterit eivät vieneet minua mukanaan kuten niin moniamonia muita, tartuin suurella mielenkiinnolla tähän kirjaan. Ja nyt Rowling iski minuunkin! Tämä on todella hyvä paketti: aihe, juoni, henkilöt, ympäristö, kirjoitustyyli...ah! Keskushenkilönä on kuollut mies, jonka tarina kerrotaan heti kirjan alussa.Vai kerrotaanko ihan kokonaan? Pikkuhiljaa, suorastaan trillerimäisesti, Barry Fairbrotherista paljastuu uusia asioita. Kaikki tuntuu kietoutuvan yhden miehen kuoleman ympärille pienessä Pagfordin kaupungissa. Kirjan parasta antia on Rowlingin mieletön taito kuvata eri ihmistyyppejä viiltävän tarkasti, lämpimän ironisesti. Luulenpa että moni tunnistaa itsensä tämän romaanin sivuilta, jos vain antaa itselleen luvan....Jos kaipaat hyvää tarinaa, huumoria, ajattelemisen aihetta (alleviivaamatta) - lue tämä!