Trevor Noah: Laiton lapsi - Värikäs nuoruuteni Etelä-Afrikassa

 Tämän elämäkerran luin jo hetki sitten, mutta pureskelen sitä vieläkin! En hetkeen ole lukenut yhtä hämmentäviä tunteita herättävää tekstiä. Raskasta teemaa kuvataan huumorilla, älykkäästi ja herättävästi. Kirjoittaja Trevor Noah syntyi vaatimattomiin oloihin Etelä-Afrikassa, nyt hän on koomikko ja juontaa Yhdysvalloissa miljoonayleisön viikottain saavaa The Daily Show'ta. Ohjelmassaan hän kommentoi aktiivisesti politiikan aiheita ja hän myös kuuluu Trumpin vastustajiin. Mustan xhosa-heimoon kuuluvan äidin ja valkoisen miehen poika on kulkenut vaiheikkaan tien. Vahvasti uskonnollisen äitinsä kanssa asuva Trevor muun muassa joutui usein esittämään ettei hänen äitinsä ollut hänen äitinsä. Miettikääpä tätä omalle kohdallenne! Ihon värinsä takia Trevor ei tiedä mihin lokeroon kuuluu. Mustien parissa hän tuntee olevansa oma itsensä, hän on siis musta. Ympäristö ei vain ajattele aina samoin...Trevor oppii montaa murretta, puhetyyliä sekä ihmistyyppiä. Tapahtumat hänen elämässään ovat useimmiten negatiivisia, mutta Trevor jaksaa pitää sydämessään toivon ja lämmön. Se hohkaa kirjan riveiltä. 

Tästä kirjasta saa näkökulmaa, tietoa  ja toivoa hyvän voitosta. Itselleni selkiytyi lukemisen aikana miten hankalaa aikaa koko Etelä-Afrikka eli apartheidin loputtua. Se ei ollutkaan juhlaa vaan väkivalta, sekasorto ja tulevaisuuden epävarmuus olivat läsnä joka hetki. Noah oli 6-vuotias niihin aikoihin. 

Toivon mahdollisimman monen lukevan tämän aina ajankohtaisen kirjan. Luvassa siis naurua ja kyyneleitä!

Unto Katajamäki: Kosolan kujanjuoksu

Soinilaislähtöisen Unto Katajamäen historiallinen romaani Kosolan kujanjuoksu jäi Soinin lukupiirin viimeiseksi valinnaksi. Koronakevät perui sekä lukupiirin että Unto Katajamäen vierailun (uusi yritys syksyllä!) Soinin kirjastoon. 
Romaanissa nuori toimittaja Leo Virta saa tehtäväkseen ottaa selvää Lapuan liikkeestä ja ennenkaikkea sen johtohahmosta, Vihtori Kosolasta. Virta soluttautuu sisäpiiriin ja pian on nuorenmiehen ajatukset ja teot solmussa. Sisällissodan aikana punaisten kynsiin joutunut Virta joutuu pohtimaan mikä on oikeutta, mikä kostoa. Mille puolelle hän itse haluaa? Voiko liikettä vihata mutta johtajaa ihailla? Katajamäki kertoo todella tarkasti liikkeen synnystä, tapahtumista ja sen kriisistä. Vihtori Kosolan persoona tuntuu heräävän henkiin romaanin sivuilla, samoin kuin ajan henki. Kirjailija ei ota puolia, ei ota kantaa vaan antaa meille nykyihmisille mahdollisuuden piipahtaa Suomen ja Pohjanmaan kuohuvissa hetkissä. Aihe on mielenkiintoinen, ja romaaneissa harvinainen. Eri jännitteet ja vaikuttimet on hyvin kuvattu. Teksti on täynnä yksityiskohtia eikä oikolukija ole ollut ihan hereillä joten välillä lukeminen oli puuduttavaa. Romaanin lopetus on mielestäni tyylikäs, siitä täysi kymppi!

Julia Tuvesson: Arkivegeä! Vaivatonta ja monipuolista kasviruokaa joka päivään

Ruokaohjeiden etsintä netistä tuntuu vaivattomalta ja nopealta, mutta jos olet aloittamassa jotain ihka uutta, netin viidakko väsyttää nopeasti. Kasvisruokaan siirtymisen suosio ei laannu, päinvastoin. Yhä useampi tuttuni kertoo ainakin lisänneensä kasvisten syöntiä. Monesti  mielikuvitus loppuu, ja vastaan tulee noin kahdenkymmenen ainesosan reseptejä jotka sammuttavat innon. Tähän kohtaan saa loistavan avun uudesta Julia Tuvessonin kirjasta joka ei ole pelkkä reseptiopus, vaan se antaa punaisen langan kasvisruokailuun ja mitä kaikkea on otettava huomioon siirtäessään ruokailun pääpainon kasviksiin. Tuvesson opastaa mitä kaikkea ruokakaapissa on hyvä olla jotta vegeily onnistuisi vaivattomasti. Hän vinkkaa mausteista lähtien joten tämä keittokirja on hyvä valinta aloittelijalle. Loistava lahjaidea kotoa lähtevälle nuorelle! Kirjan makuyhdistelmälistat ovat huikea lisä sekä ahaa-elämyksen tuottaja, ainakin meidän keittiössä. Kaikki reseptit eivät olleet täysin vegaanisia (sis.maitotuotteita) mutta nehän on helppo korjata vaikkapa kauravalmisteilla. Ja ei muuta kun testaamaan!

Sinclair McKay: Dresden 1945:täystuho

Englantilainen toimittaja ja kirjailija McKay tarttui rohkeasti synkkään ja arkaan aiheeseen: liittoutuneiden pommitukset Saksan alueilla. Hän keskittyy uudessa kirjassaan Dresdeniin, ja ennenkaikkea vuoden 1945 helmikuun tapahtumiin. Taustat poliittisine ja moraalisine paineineen käydään hyvin läpi, samoin pommitusten kohteiden historia ja tulevaisuus. Siksi tämä on hyvä kirja myös Dresdeniin tai ylipäätään Saksaan matkustaville turisteille, ei siis pelkästään sotahistorian harrastajille. Rakennukset, taide-esineet, puutarhat, luonto, ihmiset - kaiken tämän kirjailija kuvaa  mielenkiintoisesti käyttämällä paljon tuhoa todistaneiden siviilien, sotilaiden ja pommittajien haastatteluita ja muistelmia. Aikalaisten ääni todella kuuluu! Oliko pommitus sotarikos tai olisiko ne voitu välttää? Myös tähän etsitään vastausta. Kertakaikkiaan ohittamaton teos, suosittelen!

Terhi Rannela: Frau

V2016 Kariston kustantamana ilmestynyt faktaa ja fiktiota hienosti sekoittanut romaani Frau (232s) on nerokas. Harvoin tulee ensimmäisenä mieleen moinen kuvaus, mutta nyt se on niin ansaittu! Päähenkilönä on Lina, ja hänen elämänsä vaiheita seurataan pääosin 1940- ja 1980-luvuilla. Lina on surullisen kuuluisan Reinhard Heydrichin leski. Salamurhan kohteeksi joutunut Heydrich kuolee sairaalassa komplikaatioihin, ja raskaana oleva Lina jää yksin lasten kanssa. Paluu kotiseudulle on ainoa vaihtoehto. Omaiset ja vaihtuvat miesystävät auttavat elämän jatkamisessa. Miksi, miten, kuinka, kuka, milloin, miksi, miksi ja miksi? Lina päättää ottaa vastaan Erich Richterin, joka kertoo haluavansa kirjoittaa Linan muistelmat. Pääosassa Lina, ei hänen kuuluisa aviomiehensä. Hauras ja harhainen, mutta välillä huikean terävä Lina alkaa uskoutua. Mitä tapahtuu kun omaan tarinaansa lujasti uskova vanha nainen saa eteensä vastapuolen todisteita? Kuka käski tekemään ja mitä? Mitkä ovat Richterin tarkoitusperät? Mihin katosi Linan esikoispoika? Romaanissa on useampi arvoitus ja yllätys. Lukijalle ei tarjoilla vastauksia hopeatarjottimelta, vaan asiat aukeavat, jos aukeavat, surullisen haikean vaivihkaan. 
Lukijan ei tarvitse olla erityisen kiinnostunut historiasta innostuakseen tästä romaanista. Terhi Rannela pohtii naisen valintoja ja niiden seurauksia sekä menneisyyden ikuista otetta ihmisestä. Mielstäni loistavan romaanin paras kohta oli kun humaltunut Erich Richter keskusteli yhtäaikaa kaikkien Linan miesten kanssa. Se oli veret seisauttava kohta. Lukekaa!
HUOM! Hyvä fonttikoko meille huonosilmäisille!

Anne B. Ragde: Berliininpoppelit-sarja

Mikä nautinto oli vetää viisiosainen laadukas romaanisarja putkeen!!! Ei korona paljon hetkauttanut kun mieli oli Norjassa, rappeutuvalla sukutilalla. Romaanit julkaisujärjestyksessä: Berliininpoppelit, Erakkoravut, Vihreät niityt, Perintötila sekä Elämänrakentajat. Iloja, suruja, pari suurta salaisuutta, eroja ja löytämisen iloa, anteeksiantoa, katkeruutta ja vihaa sekä rakkautta. Kuulostaa ja tuntuu elämältä! Norjalaisen sielunmaisema komppaa suomalaiseen, kaikki tuntui läheiseltä. Ragde kuvaa pienen suvun elämää empaattisesti ja lämpimän humoristisesti, lukija ei voi kuin jatkaa sivujen kääntelyä yöhön saakka😅. Päähenkilönä on Torunn, nuori nainen Oslosta. Kun tutustuminen biologiseen isään sekä sukuun alkaa, se on menoa! Kertojaääneksi pääsevät myös sedät sekä isoisä. Tai siis luultu isoisä...Lue tämä sarja, lupaan ettet pety!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Jenny Colgan: Uusia lukuja ja onnellisia loppuja

Takuuvarmaa romanttista viihdettä tarjoillaan tässä Skotlantiin (!siitä saa aina bonuspisteitä!) sijoittuvassa naisen kasvutarinassa. Perusresepti on ikivanha mutta mausteet toimivat ja kolahtivat ainakin minuun. Hei haloo: Nina niminen kirjastotäti ostaa pakun täyttääkseen sen kirjoilla, ja muuttaa Skotlantiin! Jihaa! Kesällä Colganilta ilmestyy Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua. Tein jo varauksen 😇