Jenny Colgan: Uusia lukuja ja onnellisia loppuja

Takuuvarmaa romanttista viihdettä tarjoillaan tässä Skotlantiin (!siitä saa aina bonuspisteitä!) sijoittuvassa naisen kasvutarinassa. Perusresepti on ikivanha mutta mausteet toimivat ja kolahtivat ainakin minuun. Hei haloo: Nina niminen kirjastotäti ostaa pakun täyttääkseen sen kirjoilla, ja muuttaa Skotlantiin! Jihaa! Kesällä Colganilta ilmestyy Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua. Tein jo varauksen 😇

Heiskanen, Anu: Salateitse Saksaan - Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset

Väitöskirjaan perustuva tietokirja oli luettava yhdellä laakilla. No, perustoiminnot 300 sivun aikana piti suorittaa, mutta heti kiireesti kirja takaisin. Minun piti vain selailla sitä, jalkapalloa katsellessani. Mutta kun Tottenham kompuroi vähemmän kauniisti, jäivät silmäni tähän kirjaan. Mielenkiintoinen ja harvinainen aihe sekä erittäin sujuvasti kirjoitettu ja jäsennelty teksti eivät jättäneet rauhaan ennen viimeistä sivua! Anu Heiskanen piti kokoajan keskiössä  naisen näkökulman, ja niinkin maskuliinisessa ajassa kuin 1940-luku. Faktat vyöryivät vauhdilla mutta väliin oli hyvin laitettu suoria lainauksia haastateltujen naisten kertomuksista. Jatkosodan päätteeksi Suomen ja Saksan välit katkesivat kokonaan ja useille yllättävän nopeasti syksyllä 1944. Saksalaisjoukkojen alkaessa vetäytyä heille työskennelleet suomalaisnaiset joutuivat valitsemaan (joillain ei ollut mahdollisuutta edes valita!) lähdön ja jäämisen väliltä. Osalla vaakakupissa painoi todella hyvä palkka ja edut, toisilla romanssi saksalaisen kanssa, toisilla seikkailunhalu. Useammat naiset olivat kuulleet huhuja: mitä kauheuksia venäläiset tekivät saksalaisten kanssa toimineille. Kaikki valinnat tuntuivat riskiltä, tulevasta ei kukaan tiennyt. 
Uskomaton ajanjakso, uskomattomia kohtaloita....miten olisin itse valinnut? Tämä antaa taas näkökulmaa elämään ja lisäksi toivon omien tyttärieni lukevan tämän!

Misko, Anna: Kultaokra

Anna Miskon historiallisen romaanitrilogian toinen osa on siis nyt ilmestynyt. Odottavan aika on aina pitkä, mutta kyllähän vuoden 2014 keväästä on jo matkaa. Silloin ilmestynyt Armovuosi hurmasi omanlaisella tyylillään. Tässä toisessa osassa lämmin ironia kirjan henkilöitä kohtaan on mielestäni vähentynyt, mutta silti jatko-osa on hyvä! Tapahtumat ja henkilöt pulpahtivat lukiessa mieleen vaikkei kirjailija tehnyt joka väliin amerikkalaistyylisiä viittauksia menneeseen. Herkullista, elävää ajankuvausta sekä meheviä henkilöitä ja tapahtumia. Epilogissa kerrottiin pääparin kohtalo loppuun saakka, ja se pisti miettimään että mitä tapahtuu kolmannessa osassa - ja kenelle? On se hyvä että lukevalla ihmisellä riittää sisältöä elämässä; nimittäin sitä seuraavan osan odottelua!

Johanna Venho: Ensimmäinen nainen

Sylvi Kekkosen elämää ja sisintä avaava romaani vei kauniilla kielellään, rohkella ajatuksellaan ja haikeudellaan jalat alta. Harvoin, jos koskaan, mieleni on tehnyt lukea romaania ääneen siksi että lauseet toinen toisensa perään ovat niin NIIN...voimakkaita, herkkiä, surullisia, toiveita antavia, viisaita, tuskaisia...Naisen elämää. Sitä Venho kuvaa niin että ajattelin välillä lukevani itsestäni, omia tuntojani! Tunsin käsittämätöntä läheisyyttä Sylvi Kekkoseen, ja mielestäni se kertoo kyllä paljon kirjailijan onnistumisesta. Tämä on ehdotonta luettavaa aikuiselle naiselle, suosittelen!

Laurent Gounelle: Sinä päivänä opin elämään

Tänä vuonna julkaistiin toinen Gounellen romaani suomeksi (Matka yli onnen esteiden v2018). Ranskan Coelhoksi sanotun romaanit herättävät minussa hiukan ristiriitaisia ajatuksia: toisaalta nautittavia ahaa-elämyksiä, toisaalta välistä nolostuttavaa pliisuilua ja filosofista julistusta. Mutta kun kirja on ohut ja fontti hyvän kokoista, antaa mennä! Hyvää välipalakirjallisuutta.
Päähenkilönä on juuri eronnut mies ja pienen tytön isä. Eräänä päivänä ennustajanainen tunkeutuu lähelle, ottaa kädestä ja lausuu mullistavat sanat: sinä kuolet pian. Aikansa märehdittyään mies matkustaa vanhan tätinsä luokse lomailemaan. Siellä ajatukset naksahtavat paikoilleen, elämänasenne muuttuu. Kotiin palattuaan hän alkaa harrastamaan hyviä tekoja, ja tapahtumat etenevät omalla painollaan, sattumusten kourissa. Niljakkaan työtoverin petturuus paljastuu, ex-vaimon kiinnostus herää ja ennenkaikkea tädin kepponen tulee ilmi. Ratkaisevassa sivuosassa oleva salakuvaaja blogeineen on hauska tyyppi, välillä kaikki vain menee pieleen! 

Sanna Isto: Sirpale

En olisi uskonut että nuorten romaani, jossa aikamatkustetaan kahvikupinkorvan avulla, tempaisee mukaansa niin että 315 sivua on luettava saman tien. Mutta näin siis pääsi käymään!
Lukioikäinen Minja saa jäädä yksin kotiin Berliiniin koiranhoitajaksi kun vanhemmat lähtevät perinteiselle kesäreissulle Suomeen. Nautinnollinen vapaus ystävien kanssa jää lyhyeksi kun Minja löytää kotoa kauniin posliinin sirpaleen, kahvikupinkorvan. Ihastuneena Minja pyörittelee sitä käsissään. Sitten tapahtuu jotain uskomatonta, kauheaa, pelottavaa, jännittävää ja uteliaisuutta kutkuttavaa: Minja löytää itsensä vuodesta 1939, samassa asunnossa kuin nykyhetkenäkin, paitsi kaikki on toisin. Voiko menneisyyttä ohjailla, voiko ihmisiä pelastaa? Siitä Minja ottaa selvää, oman mielenterveytensä ja ystävien menetyksen uhalla. 
Romaanin henkilöihin oli helppo tutustua ja heitä oli luonteva ymmärtää. Se on taitavasti tehty kirjailijalta, ottaen huomioon aikamatkustelun. Lämmin suositus kaikille!

Shaun Bythell: Elämäni kirjakauppiaana

Juuri suomennettu päiväkirjamainen elämäkerta vei mennessään! Ajattelin lukevani sitä pätkittäin muiden kirjojen lomassa juuri sen päiväkirjamaisen asun takia, mutta en malttanut laskea sitä käsistäni. Hurmaava, hauska, henkevä - huippu lukukokemus! Bythell omistaa perinteisen, vanhan kivijalkakaupan Skotlannin Wigtownissa. Alakerrassa on kylmä ja sokkeloinen myymälä, yläkerrassa asunto. Hän kuvaa omaa sekä asiakkaidensa elämää ironisen lämpimästi ja tarkkanäköisesti. Yrittäjän, ja varsinkin kirjakauppiaan, raaka mutta vapaa elämä tulee hyvin kuvatuksi. Sitä Bythell peilaa menneeseen sekä miettii tulevaa; minne me kaikki olemme menossa? Myös kauniin karu Skotlanti saa varsinaisen matkailumainoksen.
Ihana piristysruiske kaikille kirjanystäville, tällainen kirjastotäti löysi paljon samaa omasta alastaan:)