sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Jo Baker : Longbournin talossa

Vihdoin uskalsin luottaa uusiin mykiöihini, ja lukea täräytin ensimmäisen romaanin neljään kuukauteen; WOW - ihanaa!! Ja samaa voi sanoa kirjastakin! Huomio kaikki Jane Austen-tyylin fanit, varsinkin teille tässä on sellainen ohittamaton romaani. Kirjailijan ajatus on ollut tehdä palvelusväen Ylpeys ja ennakkoluulo, eli hän kertoo tutun Bennetin perheen palvelusväen elämästä sivuten herkullisesti meille niin tuttuja henkilöitä ja tapahtumia. Vakuutan, teksti ja tarina toimii. Se toimii niin hyvin että kiukuttaa kun kirja on yli puolenvälin. Jo Baker on onnistunut kuvaamaan asiat ajanhengen mukaisesti verkalleen, muka siveellistä tapakulttuuria unohtamatta. Mutta koska on kyseessä palvelusväen elämän kuvaus, lisämausteena on hikeä, oikeita kyyneleitä sekä rosoisuutta.
Päähenkilöksi nousee Sarah, talon vanhempi palvelustyttö. Hänen unelmiaan, pettymyksiään sekä ilojaan seuraa sydän myötätunnosta väpättäen. Asiat vain tapahtuvat peräjälkeen, kunnes Sarah huomaa ettei maailma romahda vaikka hän tekeekin ihan itse päätöksen omasta elämästään. Tätä ennen lukija joutuu huokailemaan maailman epäoikeudenmukaisuutta moneen kertaan, kuitenkaan kyllästymättä. Tämä romaani nousee osastoon Voi vitsi miten hyvä!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti