tag:blogger.com,1999:blog-66530420519517581562024-02-08T18:23:07.908+02:00KirjakuumeKirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.comBlogger154125tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-38501558032010558282020-11-20T13:27:00.000+02:002020-11-20T13:27:11.309+02:00Jenny Colgan : Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua<p><span style="background-color: #ffe599;">Colganin toinen suomennettu romaani julkaistiin tänä vuonna, eikä taso laskenut ekasta (<i>Uusia lukuja ja onnellisia loppuja</i>). Mielestäni laadukasta ja helppolukuista hömppää olematta typerää. Täydellistä! Tämän genren romaaneihin ei enää uusia, yllättäviä pääjuonia voi keksiä, mutta Colgan on keksinyt houkuttelevat, hyvät lisukkeet. Aikuinen nainen tekee mitä naisen tulee tehdä avomiehen käpristyessä oman egonsa ympärille. Kerrankin Polly antaa tunteidensa viedä hetken huumassa. Siinä sivussa hän keksii itselleen uuden ammatin, tutustuu mieheen jos toiseenkin 😅, pelastaa lunnin, löytää ystävälleen miehen jne. Varoitus: tällä kirjalla sama seuraus kuin Viisikko-kirjoilla, lukijalle tulee kauhea nälkä!! Innolla odotan jatkoa Pollyn tarinaan. <i>Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita</i> ilmestyy jo vuoden 2021 alkupuolella!!</span></p>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-78144721346802255212020-10-31T17:09:00.000+02:002020-10-31T17:09:45.588+02:00Mhairi McFarlane: Mitä jos en löydä sinua koskaan<p> <span style="background-color: #f4cccc;">Tämä romaani pelasti perjantai-iltani! Netflixin yms kaikki romanttiset elokuvat katsottuna, mutta jotain vaaleanpunaista pakko saada!!! Hyvin kirjoitettu tarina pyöri päässäni kuin elokuva: kirjailija todellakin hallitsee soljuvan, hauskan ja samalla tunteisiin käyvän kirjoittamisen. Juoni on vähintäänkin tuttu tällaiselle suurkuluttajalle mutta se ei todellakaan haitannut. Yhden kerran nostin pepani ylös tuolilta, muuten luin putkeen tämän 400 sivuisen uutuuden. </span></p><p><span style="background-color: #f4cccc;">Laurien avopuoliso jättää hänet kahdeksantoista yhteisen vuoden jälkeen. Tuskaa lisää tieto oikeasta eron syystä: Danin uusi raskaana oleva salarakas. Tähän vielä kun lisää yhteisen työpaikan asianajajatoimistossa, lukija ei voi kuin hihkua Laurien saadessa mahdollisuuden täydelliseen kostoon. Minä ainakin aivan hieroin käsiäni yhteen tyytyväisenä. Uusi ulkonäkö, uusi poikaystävä (vale, mutta kuitenkin!!) ja pokka pitää. Niin klassista, mutta ah! niin tyydyttävää! Tämä romaani korvaa sekä suklaan että lasillisen viiniä😉</span></p>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-80104897500157527652020-10-26T10:09:00.002+02:002020-10-26T10:09:58.005+02:00Myllyrinne, Kirsikka: Happamat sitruunat: elämää jaetulla saarella (2020)<p> <span style="background-color: #fcff01;">Kirsikka Myllyrinne asui perheensä kanssa Kyproksella vuosina 2015-2020. Miehen työn aiheuttama muutto ei ole yhtä jippiitä. Nopeasti ajateltuna elämä lähes ikuisessa kesässä tuntuu uskomattoman ihanalta. Mutta ennen kuin arki pyörii lasten koulun ja harrastusten, miehen työn, kodin hoidon sekä omien harrastusten rytmittämänä, on monta kyyneltä vierinyt. Vieras kieli, vieras kulttuuri sekä työttömyys vievät voimia ja tuovat identiteettikriisin. Kirjailijan juoksuharrastus toimii pelastusrenkaana, suunnan muuttajana. Juoksulenkkien eteen pitää vain suunnitella entistä enemmän sillä kelit ja maastot ovat varsin erilaisia Suomeen verrattuna. Hiljalleen sekä juoksu että elämä alkavat rullaamaan.</span></p><p><span style="background-color: #fcff01;">Myllyrinne kuvaa hyvin luontoa ja sen tuomia haasteita suomalaisen elämään. Osin kulttuuri- ja kielimuurien avaaminen onnistuu, mutta päällimmäiseksi minulle jäi sekava kuva. Teksti poukkoili ajallisesti ja teemallisesti liikaa, välillä piti taistella lukien eteenpäin vaikka teksti ei tuon vaikeampaa ollutkaan. Iso plussa Kyproksen historian kerronnasta! Minulla oli ennakkovaraus tähän kirjaan koska aihe kuullosti niin hyvältä. Petyin. Mutta jos Kypros on tuttu paikka tai olet sinne menossa, kannattaa lukea.</span></p>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-14425625299285844582020-10-18T12:10:00.002+03:002020-10-18T12:10:50.222+03:00Åsa Hellberg: Hotelli Flanagans<p><span style="background-color: #f4cccc;">Ruotsissa suositun Åsa Hellbergin romaani kertoo naisten elämästä 1960-luvun Lontoossa. Tapahtumapaikka on Hotelli Flanagans, missä eri yhteiskuntaluokista tulevat Linda, Mary, Elinor ja Emma tavoittelevat unelmiaan. Tuolloin maailma oli miesten, joten nainen hotellin johtajana oli suorastaan outo. Kiertoteitä hakien, vaihtoehtoja etsien hotelli menestyy ja elämän tuomat yllätykset ratkeavat.</span></p><p><span style="background-color: #f4cccc;">Luokittelisin romaanin laadukkaaksi hömpäksi. Näkökulma sekä aihe ovat mielenkiintoisia ja tuovat väriä välillä erittäin ennalta arvattavaan juonen kulkuun. Kirjan luki mielellään, ja odotan ensi syksyllä ilmestyvää jatko-osaa, <i>Hotelli Flanagansin naiset. </i>Sarjan on luvattu olevan kolmiosainen.</span></p><p><span style="background-color: #f4cccc;">P.S. Fonttikoko miellyttää huonosilmäistä!</span></p>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-58765256815551248962020-10-04T15:48:00.001+03:002020-10-04T15:48:37.994+03:00Annette Hess: Tulkki<p> <span style="background-color: #cfe2f3;">Huomio Saksan historiasta kiinnostuneet! Tässä taidokas romaani nuoren sinisilmäisen naisen kantilta kerrottuna. Tarina etenee trillerimäisesti, eikä 360 sivuista kirjaa meinaa malttaa keskeyttää! Eletään vuotta 1963 Frankfurtissa. Ravintoloitsijaperheen keskimmäinen lapsi odottaa kiihkeästi kosintaa sulhaseltaan. Suhteessa ei sittenkään ole kaikki tasapainossa, ja asian kanssa painiessaan Eva joutuu uuden työnsä kautta herättämään menneet asiat henkiin, kaiken uhalla. Eva luulee jo tulevansa hulluksi, vanhemmat ovat peitelleet kahdelta nuorimmalta lapseltaan vuodet 1940-45. Vanhin tytär muistaa mutta on työntänyt tapahtumat syvälle. Vanhemmat kieltävät kaiken. Mitä tuolloin tapahtui, kuka muistaa oikein? Onko tapahtumista yksi ainoa selitys, kenen omatunto on puhdas?</span></p><p><span style="background-color: #cfe2f3;">Annette Hessin bestseller pohtii rivien välissä suuria asioita: mitä pelko saa ihmisen tekemään, kuka on syyllinen, kuka uhri ja ennenkaikkea, saako unohtaa. Tämä kuuluu kategoriaan kovaa kamaa!!</span></p>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-11303231272314569782020-09-30T10:11:00.000+03:002020-09-30T10:11:10.793+03:00Trevor Noah: Laiton lapsi - Värikäs nuoruuteni Etelä-Afrikassa<p> <span style="background-color: #fff2cc;">Tämän elämäkerran luin jo hetki sitten, mutta pureskelen sitä vieläkin! En hetkeen ole lukenut yhtä hämmentäviä tunteita herättävää tekstiä. Raskasta teemaa kuvataan huumorilla, älykkäästi ja herättävästi. Kirjoittaja Trevor Noah syntyi vaatimattomiin oloihin Etelä-Afrikassa, nyt hän on koomikko ja juontaa Yhdysvalloissa miljoonayleisön viikottain saavaa The Daily Show'ta. Ohjelmassaan hän kommentoi aktiivisesti politiikan aiheita ja hän myös kuuluu Trumpin vastustajiin. Mustan xhosa-heimoon kuuluvan äidin ja valkoisen miehen poika on kulkenut vaiheikkaan tien. Vahvasti uskonnollisen äitinsä kanssa asuva Trevor muun muassa joutui usein esittämään ettei hänen äitinsä ollut hänen äitinsä. Miettikääpä tätä omalle kohdallenne! Ihon värinsä takia Trevor ei tiedä mihin lokeroon kuuluu. Mustien parissa hän tuntee olevansa oma itsensä, hän on siis musta. Ympäristö ei vain ajattele aina samoin...Trevor oppii montaa murretta, puhetyyliä sekä ihmistyyppiä. Tapahtumat hänen elämässään ovat useimmiten negatiivisia, mutta Trevor jaksaa pitää sydämessään toivon ja lämmön. Se hohkaa kirjan riveiltä. </span></p><p><span style="background-color: #fff2cc;">Tästä kirjasta saa näkökulmaa, tietoa ja toivoa hyvän voitosta. Itselleni selkiytyi lukemisen aikana miten hankalaa aikaa koko Etelä-Afrikka eli apartheidin loputtua. Se ei ollutkaan juhlaa vaan väkivalta, sekasorto ja tulevaisuuden epävarmuus olivat läsnä joka hetki. Noah oli 6-vuotias niihin aikoihin. </span></p><p><span style="background-color: #fff2cc;">Toivon mahdollisimman monen lukevan tämän aina ajankohtaisen kirjan. Luvassa siis naurua ja kyyneleitä!</span></p>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-59524510270670995182020-07-07T16:03:00.001+03:002020-07-07T16:03:27.617+03:00Unto Katajamäki: Kosolan kujanjuoksu<span style="background-color: #9fc5e8;">Soinilaislähtöisen Unto Katajamäen historiallinen romaani <i>Kosolan kujanjuoksu</i> jäi Soinin lukupiirin viimeiseksi valinnaksi. Koronakevät perui sekä lukupiirin että Unto Katajamäen vierailun (uusi yritys syksyllä!) Soinin kirjastoon. </span><br />
<span style="background-color: #9fc5e8;">Romaanissa nuori toimittaja Leo Virta saa tehtäväkseen ottaa selvää Lapuan liikkeestä ja ennenkaikkea sen johtohahmosta, Vihtori Kosolasta. Virta soluttautuu sisäpiiriin ja pian on nuorenmiehen ajatukset ja teot solmussa. Sisällissodan aikana punaisten kynsiin joutunut Virta joutuu pohtimaan mikä on oikeutta, mikä kostoa. Mille puolelle hän itse haluaa? Voiko liikettä vihata mutta johtajaa ihailla? Katajamäki kertoo todella tarkasti liikkeen synnystä, tapahtumista ja sen kriisistä. Vihtori Kosolan persoona tuntuu heräävän henkiin romaanin sivuilla, samoin kuin ajan henki. Kirjailija ei ota puolia, ei ota kantaa vaan antaa meille nykyihmisille mahdollisuuden piipahtaa Suomen ja Pohjanmaan kuohuvissa hetkissä. Aihe on mielenkiintoinen, ja romaaneissa harvinainen. Eri jännitteet ja vaikuttimet on hyvin kuvattu. Teksti on täynnä yksityiskohtia eikä oikolukija ole ollut ihan hereillä joten välillä lukeminen oli puuduttavaa. Romaanin lopetus on mielestäni tyylikäs, siitä täysi kymppi!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-61878371120613748402020-07-05T13:32:00.001+03:002020-07-05T13:32:55.982+03:00Julia Tuvesson: Arkivegeä! Vaivatonta ja monipuolista kasviruokaa joka päivään<span style="background-color: #93c47d;">Ruokaohjeiden etsintä netistä tuntuu vaivattomalta ja nopealta, mutta jos olet aloittamassa jotain ihka uutta, netin viidakko väsyttää nopeasti. Kasvisruokaan siirtymisen suosio ei laannu, päinvastoin. Yhä useampi tuttuni kertoo ainakin lisänneensä kasvisten syöntiä. Monesti mielikuvitus loppuu, ja vastaan tulee noin kahdenkymmenen ainesosan reseptejä jotka sammuttavat innon. Tähän kohtaan saa loistavan avun uudesta Julia Tuvessonin kirjasta joka ei ole pelkkä reseptiopus, vaan se antaa punaisen langan kasvisruokailuun ja mitä kaikkea on otettava huomioon siirtäessään ruokailun pääpainon kasviksiin. Tuvesson opastaa mitä kaikkea ruokakaapissa on hyvä olla jotta vegeily onnistuisi vaivattomasti. Hän vinkkaa mausteista lähtien joten tämä keittokirja on hyvä valinta aloittelijalle. Loistava lahjaidea kotoa lähtevälle nuorelle! Kirjan makuyhdistelmälistat ovat huikea lisä sekä ahaa-elämyksen tuottaja, ainakin meidän keittiössä. Kaikki reseptit eivät olleet täysin vegaanisia (sis.maitotuotteita) mutta nehän on helppo korjata vaikkapa kauravalmisteilla. Ja ei muuta kun testaamaan!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-43270709698037977172020-06-25T15:39:00.001+03:002020-06-25T15:39:21.592+03:00Sinclair McKay: Dresden 1945:täystuho<span style="background-color: #d9ead3;">Englantilainen toimittaja ja kirjailija McKay tarttui rohkeasti synkkään ja arkaan aiheeseen: liittoutuneiden pommitukset Saksan alueilla. Hän keskittyy uudessa kirjassaan Dresdeniin, ja ennenkaikkea vuoden 1945 helmikuun tapahtumiin. Taustat poliittisine ja moraalisine paineineen käydään hyvin läpi, samoin pommitusten kohteiden historia ja tulevaisuus. Siksi tämä on hyvä kirja myös Dresdeniin tai ylipäätään Saksaan matkustaville turisteille, ei siis pelkästään sotahistorian harrastajille. Rakennukset, taide-esineet, puutarhat, luonto, ihmiset - kaiken tämän kirjailija kuvaa mielenkiintoisesti käyttämällä paljon tuhoa todistaneiden siviilien, sotilaiden ja pommittajien haastatteluita ja muistelmia. Aikalaisten ääni todella kuuluu! Oliko pommitus sotarikos tai olisiko ne voitu välttää? Myös tähän etsitään vastausta. Kertakaikkiaan ohittamaton teos, suosittelen!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-11175088795351682702020-05-10T12:01:00.002+03:002020-05-10T12:01:50.039+03:00Terhi Rannela: Frau<span style="background-color: #d9ead3;">V2016 Kariston kustantamana ilmestynyt faktaa ja fiktiota hienosti sekoittanut romaani <i>Frau</i> (232s) on nerokas. Harvoin tulee ensimmäisenä mieleen moinen kuvaus, mutta nyt se on niin ansaittu! Päähenkilönä on Lina, ja hänen elämänsä vaiheita seurataan pääosin 1940- ja 1980-luvuilla. Lina on surullisen kuuluisan Reinhard Heydrichin leski. Salamurhan kohteeksi joutunut Heydrich kuolee sairaalassa komplikaatioihin, ja raskaana oleva Lina jää yksin lasten kanssa. Paluu kotiseudulle on ainoa vaihtoehto. Omaiset ja vaihtuvat miesystävät auttavat elämän jatkamisessa. Miksi, miten, kuinka, kuka, milloin, miksi, miksi ja miksi? Lina päättää ottaa vastaan Erich Richterin, joka kertoo haluavansa kirjoittaa Linan muistelmat. Pääosassa Lina, ei hänen kuuluisa aviomiehensä. Hauras ja harhainen, mutta välillä huikean terävä Lina alkaa uskoutua. Mitä tapahtuu kun omaan tarinaansa lujasti uskova vanha nainen saa eteensä vastapuolen todisteita? Kuka käski tekemään ja mitä? Mitkä ovat Richterin tarkoitusperät? Mihin katosi Linan esikoispoika? Romaanissa on useampi arvoitus ja yllätys. Lukijalle ei tarjoilla vastauksia hopeatarjottimelta, vaan asiat aukeavat, jos aukeavat, surullisen haikean vaivihkaan. </span><br />
<span style="background-color: #d9ead3;">Lukijan ei tarvitse olla erityisen kiinnostunut historiasta innostuakseen tästä romaanista. Terhi Rannela pohtii naisen valintoja ja niiden seurauksia sekä menneisyyden ikuista otetta ihmisestä. Mielstäni loistavan romaanin paras kohta oli kun humaltunut Erich Richter keskusteli yhtäaikaa kaikkien Linan miesten kanssa. Se oli veret seisauttava kohta. Lukekaa!</span><br />
<span style="background-color: #d9ead3;">HUOM! Hyvä fonttikoko meille huonosilmäisille!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-87753730927810091662020-04-27T19:15:00.001+03:002020-04-27T19:15:15.460+03:00Anne B. Ragde: Berliininpoppelit-sarja<span style="background-color: #93c47d;">Mikä nautinto oli vetää viisiosainen laadukas romaanisarja putkeen!!! Ei korona paljon hetkauttanut kun mieli oli Norjassa, rappeutuvalla sukutilalla. Romaanit julkaisujärjestyksessä: Berliininpoppelit, Erakkoravut, Vihreät niityt, Perintötila sekä Elämänrakentajat. Iloja, suruja, pari suurta salaisuutta, eroja ja löytämisen iloa, anteeksiantoa, katkeruutta ja vihaa sekä rakkautta. Kuulostaa ja tuntuu elämältä! Norjalaisen sielunmaisema komppaa suomalaiseen, kaikki tuntui läheiseltä. Ragde kuvaa pienen suvun elämää empaattisesti ja lämpimän humoristisesti, lukija ei voi kuin jatkaa sivujen kääntelyä yöhön saakka😅. Päähenkilönä on Torunn, nuori nainen Oslosta. Kun tutustuminen biologiseen isään sekä sukuun alkaa, se on menoa! Kertojaääneksi pääsevät myös sedät sekä isoisä. Tai siis luultu isoisä...Lue tämä sarja, lupaan ettet pety!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-45015603151836851422020-03-29T11:12:00.001+03:002020-03-29T11:12:17.964+03:00Jenny Colgan: Uusia lukuja ja onnellisia loppuja<span style="background-color: #ffd966;">Takuuvarmaa romanttista viihdettä tarjoillaan tässä Skotlantiin (!siitä saa aina bonuspisteitä!) sijoittuvassa naisen kasvutarinassa. Perusresepti on ikivanha mutta mausteet toimivat ja kolahtivat ainakin minuun. Hei haloo: Nina niminen kirjastotäti ostaa pakun täyttääkseen sen kirjoilla, ja muuttaa Skotlantiin! Jihaa! Kesällä Colganilta ilmestyy <i>Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua. </i>Tein jo varauksen 😇</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-65845005767476795932020-01-03T19:14:00.000+02:002020-01-03T19:14:38.217+02:00Heiskanen, Anu: Salateitse Saksaan - Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset<span style="background-color: #eeeeee;">Väitöskirjaan perustuva tietokirja oli luettava yhdellä laakilla. No, perustoiminnot 300 sivun aikana piti suorittaa, mutta heti kiireesti kirja takaisin. Minun piti vain selailla sitä, jalkapalloa katsellessani. Mutta kun Tottenham kompuroi vähemmän kauniisti, jäivät silmäni tähän kirjaan. Mielenkiintoinen ja harvinainen aihe sekä erittäin sujuvasti kirjoitettu ja jäsennelty teksti eivät jättäneet rauhaan ennen viimeistä sivua! Anu Heiskanen piti kokoajan keskiössä naisen näkökulman, ja niinkin maskuliinisessa ajassa kuin 1940-luku. Faktat vyöryivät vauhdilla mutta väliin oli hyvin laitettu suoria lainauksia haastateltujen naisten kertomuksista. Jatkosodan päätteeksi Suomen ja Saksan välit katkesivat kokonaan ja useille yllättävän nopeasti syksyllä 1944. Saksalaisjoukkojen alkaessa vetäytyä heille työskennelleet suomalaisnaiset joutuivat valitsemaan (joillain ei ollut mahdollisuutta edes valita!) lähdön ja jäämisen väliltä. Osalla vaakakupissa painoi todella hyvä palkka ja edut, toisilla romanssi saksalaisen kanssa, toisilla seikkailunhalu. Useammat naiset olivat kuulleet huhuja: mitä kauheuksia venäläiset tekivät saksalaisten kanssa toimineille. Kaikki valinnat tuntuivat riskiltä, tulevasta ei kukaan tiennyt. </span><br />
<span style="background-color: #eeeeee;">Uskomaton ajanjakso, uskomattomia kohtaloita....miten olisin itse valinnut? Tämä antaa taas näkökulmaa elämään ja lisäksi toivon omien tyttärieni lukevan tämän!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-57460178861640164482020-01-03T18:47:00.001+02:002020-01-03T18:47:03.289+02:00Misko, Anna: Kultaokra<span style="background-color: #fce5cd;">Anna Miskon historiallisen romaanitrilogian toinen osa on siis nyt ilmestynyt. Odottavan aika on aina pitkä, mutta kyllähän vuoden 2014 keväästä on jo matkaa. Silloin ilmestynyt <i>Armovuosi</i> hurmasi omanlaisella tyylillään. Tässä toisessa osassa lämmin ironia kirjan henkilöitä kohtaan on mielestäni vähentynyt, mutta silti jatko-osa on hyvä! Tapahtumat ja henkilöt pulpahtivat lukiessa mieleen vaikkei kirjailija tehnyt joka väliin amerikkalaistyylisiä viittauksia menneeseen. Herkullista, elävää ajankuvausta sekä meheviä henkilöitä ja tapahtumia. Epilogissa kerrottiin pääparin kohtalo loppuun saakka, ja se pisti miettimään että mitä tapahtuu kolmannessa osassa - ja kenelle? On se hyvä että lukevalla ihmisellä riittää sisältöä elämässä; nimittäin sitä seuraavan osan odottelua!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-9670101688391956852019-12-31T20:19:00.001+02:002019-12-31T20:19:07.544+02:00Johanna Venho: Ensimmäinen nainen<span style="background-color: #fff2cc;">Sylvi Kekkosen elämää ja sisintä avaava romaani vei kauniilla kielellään, rohkella ajatuksellaan ja haikeudellaan jalat alta. Harvoin, jos koskaan, mieleni on tehnyt lukea romaania ääneen siksi että lauseet toinen toisensa perään ovat niin NIIN...voimakkaita, herkkiä, surullisia, toiveita antavia, viisaita, tuskaisia...Naisen elämää. Sitä Venho kuvaa niin että ajattelin välillä lukevani itsestäni, omia tuntojani! Tunsin käsittämätöntä läheisyyttä Sylvi Kekkoseen, ja mielestäni se kertoo kyllä paljon kirjailijan onnistumisesta. Tämä on ehdotonta luettavaa aikuiselle naiselle, suosittelen!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-68670062316382409052019-08-12T14:12:00.000+03:002019-08-12T14:12:09.223+03:00Laurent Gounelle: Sinä päivänä opin elämään<span style="background-color: #b6d7a8;">Tänä vuonna julkaistiin toinen Gounellen romaani suomeksi (<i>Matka yli onnen esteiden</i> v2018). Ranskan Coelhoksi sanotun romaanit herättävät minussa hiukan ristiriitaisia ajatuksia: toisaalta nautittavia ahaa-elämyksiä, toisaalta välistä nolostuttavaa pliisuilua ja filosofista julistusta. Mutta kun kirja on ohut ja fontti hyvän kokoista, antaa mennä! Hyvää välipalakirjallisuutta.</span><br />
<span style="background-color: #b6d7a8;">Päähenkilönä on juuri eronnut mies ja pienen tytön isä. Eräänä päivänä ennustajanainen tunkeutuu lähelle, ottaa kädestä ja lausuu mullistavat sanat: sinä kuolet pian. Aikansa märehdittyään mies matkustaa vanhan tätinsä luokse lomailemaan. Siellä ajatukset naksahtavat paikoilleen, elämänasenne muuttuu. Kotiin palattuaan hän alkaa harrastamaan hyviä tekoja, ja tapahtumat etenevät omalla painollaan, sattumusten kourissa. Niljakkaan työtoverin petturuus paljastuu, ex-vaimon kiinnostus herää ja ennenkaikkea tädin kepponen tulee ilmi. Ratkaisevassa sivuosassa oleva salakuvaaja blogeineen on hauska tyyppi, välillä kaikki vain menee pieleen! </span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-53992481258340059552019-08-12T13:56:00.001+03:002019-08-12T13:56:06.778+03:00Sanna Isto: Sirpale<span style="background-color: #fff2cc;">En olisi uskonut että nuorten romaani, jossa aikamatkustetaan kahvikupinkorvan avulla, tempaisee mukaansa niin että 315 sivua on luettava saman tien. Mutta näin siis pääsi käymään!</span><br />
<span style="background-color: #fff2cc;">Lukioikäinen Minja saa jäädä yksin kotiin Berliiniin koiranhoitajaksi kun vanhemmat lähtevät perinteiselle kesäreissulle Suomeen. Nautinnollinen vapaus ystävien kanssa jää lyhyeksi kun Minja löytää kotoa kauniin posliinin sirpaleen, kahvikupinkorvan. Ihastuneena Minja pyörittelee sitä käsissään. Sitten tapahtuu jotain uskomatonta, kauheaa, pelottavaa, jännittävää ja uteliaisuutta kutkuttavaa: Minja löytää itsensä vuodesta 1939, samassa asunnossa kuin nykyhetkenäkin, paitsi kaikki on toisin. Voiko menneisyyttä ohjailla, voiko ihmisiä pelastaa? Siitä Minja ottaa selvää, oman mielenterveytensä ja ystävien menetyksen uhalla. </span><br />
<span style="background-color: #fff2cc;">Romaanin henkilöihin oli helppo tutustua ja heitä oli luonteva ymmärtää. Se on taitavasti tehty kirjailijalta, ottaen huomioon aikamatkustelun. Lämmin suositus kaikille!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-86656803655194169702019-07-24T15:24:00.000+03:002019-07-24T15:24:14.332+03:00Shaun Bythell: Elämäni kirjakauppiaana<span style="background-color: #fce5cd;">Juuri suomennettu päiväkirjamainen elämäkerta vei mennessään! Ajattelin lukevani sitä pätkittäin muiden kirjojen lomassa juuri sen päiväkirjamaisen asun takia, mutta en malttanut laskea sitä käsistäni. Hurmaava, hauska, henkevä - huippu lukukokemus! Bythell omistaa perinteisen, vanhan kivijalkakaupan Skotlannin Wigtownissa. Alakerrassa on kylmä ja sokkeloinen myymälä, yläkerrassa asunto. Hän kuvaa omaa sekä asiakkaidensa elämää ironisen lämpimästi ja tarkkanäköisesti. Yrittäjän, ja varsinkin kirjakauppiaan, raaka mutta vapaa elämä tulee hyvin kuvatuksi. Sitä Bythell peilaa menneeseen sekä miettii tulevaa; minne me kaikki olemme menossa? Myös kauniin karu Skotlanti saa varsinaisen matkailumainoksen.</span><br />
<span style="background-color: #fce5cd;">Ihana piristysruiske kaikille kirjanystäville, tällainen kirjastotäti löysi paljon samaa omasta alastaan:)</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-72601207619217307062019-05-05T10:59:00.003+03:002019-05-05T10:59:55.183+03:00Jari Järvelä: Kosken kahta puolta<span style="background-color: #a2c4c9;">Tämän erinomaisen romaanin pohjana on kansalaissota sekä eräänlainen Romeo&Julia-tarina. Kertojaäänenä on hieman sivuun jäänyt pikkupoika. Hänen mummunsa asuvat konkreettisesti kosken kahta puolta. Hän alkaa selvittää asioita, ja ehkäpä aikaa on kulunut jo tarpeeksi jotta mummut voisivat istahtaa samaan keinuun....Aikataso vaihtuu niin että välillä hirvittää, mielikuvitushenkilökin luultavasti leijailee sivuilla eikä lukijalle selitellä turhia. Silti romaani on hyvin luettava, teksti vie värikkyydellään. Lukija ei pääse kyllästymään; kirja yllättää arvoituksellisuudellaan, arkisuudellaan, huumorillaan. Upeasti kirjoitettu! Tätä romaania on vaikea selittää, sen on jokaisen luettava itse! Kestää mainiosti toisenkin lukukerran!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-79082075607986782792019-05-05T10:39:00.000+03:002019-05-05T10:39:40.284+03:00Anneli Kanto : Lahtarit<span style="background-color: #d9ead3;">Lahtarit on mielestäni merkittävä, tärkeä teos. Se kertoo meille jälkipolville ilmeisen todentuntuisesti mitä elämä oli kansalaissodan aikaan. Pääosissa ovat valkoisten puolella olevat, mutta punaisten ääntä ei ole jätetty syrjään. Teksti on paikoitellen rankkaa, mutta ilman raakuuksien ja rikoksien kuvausta romaani olisi ollut epäuskottava. Faktoja ei voi lakaista maton alle, meidän suomalaisten on tunnettava historiamme vaikka kipeää ottaa. Anneli Kanto ei unohtanut silti elämän valoisia puolia eikä huumoria; hyviä tokaisuja oli siellä täällä ja eri murteet kirjoitettuna saivat useasti hymyn huulille. Teos on myös huikean moniääninen. Mannerheimia vihaavan jääkäri Walterin osuus oli mykistävä, suomenhevosen äänellä kerrottu luku sai minut itkeä vollottamaan. Naiset, miehet, pojat, tytöt - kaikki he kokivat omalla laillaan tuon kauhean sodan. Kanto kirjoittaa elävästi, kuin kaikki olisi tapahtunut juuri äsken. Tavat, sanonnat, tunnelmat, historialliset tapahtumat, moraalikysymykset, vaikeat valinnat...kaiken tämän Anneli Kanto tarjoilee uskomattoman hienosti. Yksi parhaista romaaneista mitä olen ikinä lukenut! (Ja olen lukenut paljon😁)</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-73907591225851719892019-05-05T10:20:00.000+03:002019-05-05T10:20:15.730+03:00Essi Paju: Koskenniskan naapurissa<span style="background-color: #fff2cc;">Huomio kaikki lukevat hevosnaiset: vihdoin uutta hepparomaania aikuisille; loppuu hetkeksi se Merja Jalo-vuosien takaisin haikailu 😀. Kirjailijanimen takaa löytyy Päivi Lukkarila. Hän on vuosia kirjoittanut hevosaiheisia romaaneja nuorille. Loikkaus aikuisten puolelle sujui mielestäni hyvin. Perustarina naisesta, jolle sattuu kaikki nelikymppisen painajaiset: aviomies jättää nuoremman takia sekä työpaikan menetys. Mausteena talliympäristö. Peruskamaa riippukeinuhetkiin ja hiekkarannalle - ei häikäisevää , ei huonoa, vaan sitä purkkaa mikä välillä on niin tarpeen!!</span><br />
<span style="background-color: #fff2cc;">Tämä romaani kuluu taatusti maalaisromantiikkaa kaipaavien käsissä. Ja huonosilmäisille tiedoksi, fonttikoko on silmiä hivelevä!!!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-52212688606312244902019-03-22T10:49:00.000+02:002019-03-22T10:49:01.098+02:00Niina Mero: Englantilainen romanssi<span style="background-color: #fff2cc;">Tutkija Niina Meron esikoisromaani on erikoista huippuherkkua monestakin syystä! Ensinnäkin hänen tutkijataustansa (väitöskirja nykypäivän romanttisesta viihdekirjallisuudesta) näkyy juuri sopivasti, ei liikaa eikä tekstiä jarruttaen, tehden romaanista virkistävän uudenlaisen. Tällaista et ole ennen lukenut, sinulle ei tule oloa "niin just näinhän se menee tietysti aina juu". Mero antaa näkyä myös rakkautensa Brittein saariin; varsinkin viittaukset BBC:n etsiviin saivat hymyn huulilleni. Aatelispiirit kartanoineen sekä yliopistokaupunki Oxford ovat loistava kehys tapahtumille, välillä ne jopa veivät kaiken huomioni!</span><div>
<span style="background-color: #fff2cc;">Romaanin alku meni minulta kangerrellen koska tatuoitu nuori nainen eri neuroosineen ja ongelmineen tuntui etäiseltä. Mutta Noran saavuttua Oxfordiin siskonsa häiden vuoksi tilanne muuttuu; päähenkilö tulikin tutuksi nopsasti, ja tapahtumien sopiva kulku romantiikan ja mysteerien sävyttämänä vei ihanasti pois arkisesta aherruksesta. Tahtoo lisää!!!</span></div>
Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-80309417681123075522019-03-12T12:51:00.001+02:002019-03-12T12:51:28.898+02:00Reima Mäkinen: Mantsuria:Mannerheimin tulikaste<span style="background-color: #d9ead3;">Sarjakuvantekijä Reima Mäkinen kertoo Mannerheimin vuodesta 1905. Tuolloin Gustaf Mannerheim oli vapaaehtoisena Japanin sodassa. Uran edistäminen oli monella upseerilla mielessä, mutta Venäjän armeijan tehottomuus sekä muuttuvat olosuhteet tekevät tilanteesta arvaamattoman. Mannerheim saa tulikasteensa rintamalla, ja selviytyy paljolti vain hyvällä onnella.</span><br />
<span style="background-color: #d9ead3;">Aikalaiskuvaukset, valokuvat ja rintamakirjeet ovat olleet tämän teoksen ponnistuslauta. Mäkinen on tehnyt loistavaa työtä avatessaan meille suomalaisille vieraampaa ajanjaksoa Mannerheimin elämästä juuri sarjakuvan keinoin. Sotapäiväkirjan sarjakuvasovitus tuo tapahtumat ja tunteet lähemmäksi tällaista tavallista lukijaa kuin vaikkapa järkälemäinen selostus kirjan muodossa. Kiitokset Reima Mäkiselle!</span><br />
<span style="background-color: #d9ead3;">P.S. Tällä ei ole ikärajaa!!! :) </span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-6676547540650742222019-02-25T19:30:00.001+02:002019-02-25T19:30:38.502+02:00Michelle Obama: Minun tarinani<span style="background-color: #f9cb9c;">Nyt olen lukenut tämän - niin kuin moni muukin ympäri maailman. Michelle kiinnostaa monia miehensä takia, mutta varmasti yhtä moni luki kirjan ihan Michellen itsensä takia. Mielestäni hän huokuu lempeää itsevarmuutta ja huumoria, älykkyyttä ja kauneutta unohtamatta. Lyhyesti: Rouva Obama säteilee sisäistä kauneutta. Elämäkerran luettuani tunne vain vahvistui, ja nyt ymmärrän myös miksi näin on. Kirjan alku hieman säikäytti; pikkutarkkaa selostusta lapsuuden ja nuoruuden ajoilta, ja ajoittain tuntui kuin jokainen vastaantulijakin mainitaan! Tärkeää ja mielenkiintoista tietoa, mutta oikeasti tarina lähti soljumaan vasta Barackin astuttua kuvioihin. </span><br />
<span style="background-color: #f9cb9c;">Michelle Obama kertoo monista vaikeista asioista rehellisesti ja läheisen tuntuisesti. Varsinkin isänsä kuoleman tuottaman surun kuvaus toi elävästi mieleeni oman isän kuoleman jälkeisen vuoden. Juuri noin se oli. Keskenmeno, raskaaksi tulon vaikeus, äitiys, avioliiton ongelmat - kaikki nämä avoimen oloisesti kerrottuna. Parasta antia oli kuitenkin Michellen pohdinnat kahden ihmisen erilaisuudesta, rakkaudesta sekä yhteen sovittamisesta. Tämä toimii myös avioliitto-oppaana! 😊</span><br />
<span style="background-color: #f9cb9c;">Donald Trumpin maininta muutti jälleen hieman tekstin tyyliä. Obaman saavutuksia alleviivaillen ja saavuttamattomien tavoitteiden selittely on kuitenkin varmasti yleistä politiikkaan liittyvissä elämäkerroissa. Yhteenvetona: tämä on oltava lukevan ihmisen kirjalistalla!</span><br />
<span style="background-color: #f9cb9c;"><br /></span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6653042051951758156.post-32673790255844364842019-02-10T13:04:00.003+02:002019-02-10T13:04:53.998+02:00Topi Linjama : Varjo tarttuu peiliin<span style="background-color: #d9ead3;">Myönnän rehellisesti että tartuin tähän runokokoelmaan ainoastaan siksi että runoilijan isosisko on kulkenut rinnallani läpi peruskoulun. Kun ennakko-odotuksia ei ole, ilo hyvästä löydöstä onkin sitten suuri! Olen runojen suhteen EinoLeino-tyyppi, eli wanhanajan riimit ja rytmit on oltava. Tämän vuoksi en usein edes tartu ajan kanssa uusiin runokirjoihin. Nyt todellakin kannatti! Ensimmäisen runon kohdalla ällistyin. Toista lukiessa itkin (ja itken aina uudestaan vaikka olen tavannut sen läpi jo monet kerrat!). Lopuksi hurmaannuin. Linjama yhdistää runoissaan huumaavasti ihmisen eloa, luontoa ja eläimiä. Ne huokuvat lämmintä kotoisuutta uudella tavalla. En osaa tätä enempää aukoa, lukekaa itse! 😊 Me soinilaiset olemme luontoihmisiä joten uskallan veikata tämän kirjan kuluvan käsissämme!</span>Kirjakuumehttp://www.blogger.com/profile/09078088578020365386noreply@blogger.com0