Jos pidät Philip Kerrin dekkareista, tässä on samanlaista herkkua tarjolla! Unkarilainen dekkaristi, joka kirjoittaa salanimellä ja sijoittaa tarinansa 1930- ja 40-lukujen Budapestiin, eli ei ihan keskiverto kamaa. Vuonna 2012 suomennettu viisiosaisen Budapest noir-sarjan avaus, Budapestin varjot, on saanut jo jatkoa: Budapestin synnit, Budapestin vakooja sekä uusin Budapestin raunioissa. Pääosassa on maailmalta kotiutunut rikosreportteri Zsigmond Gordon, jota ei kiinnosta politiikka, vain rikokset. Kun Unkarissakin alkaa Hitlerin ideologia kiinnostamaan, tosin suurelta osin kommunismin pelon vuoksi, nämä kaksi aihepiiriä alkavat sekoittumaan harmittavalla tavalla. Niin toimittajien kuin poliisien on kuljettava taiteillen politiikan kiemuroissa, koska kansaa on kuitenkin palveltava, oli tilanne mikä tahansa. Aloitusosan juonta vie eteenpäin sivukujalta löydetty ilotytön ruumis. Kun paljastuu, että kyseessä on juutalaisperheen ainoa lapsi, Gordon ymmärtää (tosin ihanan feministisen tyttöystävänsä avulla!) että jutussa on jotain paljon paljon muuta. Oman ja läheistensä hengen uhalla Gordon päättää ottaa asiasta selvää. Yllätyksenä tulee ettei poliisia kiinnosta asia ollenkaan. Gordonin apuna on onneksi tyttöystävän lisäksi unohteleva, marmeladeja keittelevä isoisä sekä aina valmis taksikuski.
Historia ja jännitys sekoittuvat todentuntuisesti, ja minun oli luettava romaani saman päivän aikana. Tarinaa ei oltu venytetty turhaan ja fonttikoko hyväili jälkikaihisia silmiäni. Lisäksi sen ajan yhteiskunnan suurta muutosta on tuotu hyvin ja asiantuntevasti esille; historia tuntuu heräävän henkiin romaanin sivuilla. Tästä marssin kirjastoon hakemaan toista osaa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti