tiistai 17. toukokuuta 2016

Grace McCleen : Ihana maa

McCleenin palkittu esikoisteos ilmestyi vuonna 2012. Hän kirjoittaa osin oman elämänsä pohjalta, ja se tuntuu lukijalle asti ilman tätä ennakkotietoakin. Romaani kertoo äidittömästä tytöstä, joka kuuluu isänsä kanssa pieneen Jehovan todistajien yhteisöön. Jo tämä seikka on oiva aihe kiusaajille, mutta kun suurin tehdas menee lakkoon, tilanne syöksähtää pahemmaksi. Uusi opettaja näyttäisi auttavan Judithia, mutta sitten alkavat pään sisäiset äänet puhua...Judithin vuosikausia huoneeseensa rakentama leikkimaailma on ainoa asia minkä kautta yksinäinen lapsi voi käsitellä asioita. 

Kirja on rankka mutta valoisa. Joissakin kohdissa ajattelin lopettavani lukemisen, teksti oli niin lohdutonta. Juoni etenee kuin riivattu kohti tuhoa, mutta kirja on luettava loppuun; muuten lukijalle käy huonosti! Kirjailija käsittelee useampaa rankkaa aihetta yhtä aikaa: yksinäisyys, koulukiusaaminen, mielenterveys, itsemurha, kuolema, työttömyys, väkivalta, kosto, uskonto, ihmisen pahuus...tämän litanian jälkeen kuulostaa hullulta suositella tätä kirjaa, mutta niin teen. Vaikuttava, voimakas, upeasti kirjoitettu (Raamatun tekstirakenne/tyyli näkyy tietyissä kappaleissa!), toivoa antava. Tämä oli kevään viimeinen lukupiirikirja. Jatkamme elokuun lopulla toisen brittikirjailijan, Anita Brooknerin romaanilla Hyvää seuraa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti